Hallituksen esitysluonnos nopeusrajoitetuista henkilöautoista on saanut lausuntokierroksella hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Useat keskeiset sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa hankkeen negatiivisista vaikutuksista liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja päästöihin. Muun muassa Teknisen Kaupan Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL sekä Pyöräliitto ry ovat esittäneet lausuntokierroksella hankkeesta luopumista ja uuden selvityksen käynnistämistä keinoista, jotka edistävät nuorten liikenneturvallisuutta tehokkaammin.

Suunniteltu uudistus on kerännyt lausuntopalvelu.fi -sivustolla 40 lausuntoa. Uudistuksesta on ollut mahdollisuus jättää lausunto 10.7. saakka. Seuraavaksi liikenne- ja viestintäministeriö tutustuu annettuihin lausuntoihin ja päättää hankkeen jatkoaskelista niiden pohjalta. Nykyisen aikataulun mukaan uudistus tulisi voimaan aikaisintaan marraskuussa 2019. Lopullinen varmuus uudistuksen toteuttamiskelpoisuudesta saadaan vasta tulevana syksynä EU:n tiedoksiantoprosessin jälkeen. Hankkeen läpimenoa hankaloittaa se, että EU:n jäsenmaat ovat ilmaisseet jo vuosia sitten yhteisen tahtotilan ajoneuvo- ja ajokorttiluokkien harmonisoinnista.

– Esitysluonnoksen perustana käytetty Trafin selvitys toteaa selvästi, että mopoautojen korvaaminen raskaammilla ja suorituskyvyltään tehokkaammilla kevytautoilla ei paranna liikenneturvallisuutta. Lausuntokierroksen päätyttyä voidaan todeta useiden tahojen olevan samaa mieltä hankkeen uudistuksen negatiivisista vaikutuksista, toteaa Teknisen Kaupan Liiton asiamies Hannu Kyyhkynen.

Esimerkiksi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) nosti lausuntokierroksella esiin nuorille kuljettajille tyypilliset havaintovirheet ja kyydissä olevien kavereiden vaikutuksen. OTI korostaa, että ”vankempi korirakenne ja nykyistä paremmat turvalaitteet eivät poista kuljettajien tekemiä havainto- ja ennakointivirheitä”. OTIn mukaan kevytautoihin mahtuva mopoa ja mopoautoa suurempi matkustajien määrä lisää henkilövahinkoriskiä.

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että lähtökohdaksi arvioitaessa kevytautojen käyttöönoton sallimista tulisi uudistuksen täyttää neljä ehtoa. Esitysluonnoksen mukaan kevytautojen käyttöönoton tulisi parantaa liikenneturvallisuutta mopoautoihin verrattuna, huomioida ettei muiden liikenteessä olijoiden liikenneturvallisuus merkittävästi heikkene, huomioida liikenteelle aiheutuvat päästöt sekä varmistaa, ettei muutoksella kohtuuttomasti haitata liikenteen sujuvuutta.

Trafin vuoden 2018 alussa julkaiseman selvityksen perusteella yksikään ehdoista ei toteudu. Hankkeen valmistelusta käy ilmi mm. kevyen liikenteen eli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lisääntyvä turvattomuus sekä infrastruktuurin riittämättömyys, eli muun liikenteen hidastuminen kevytautojen määrän kasvaessa merkittävästi suhteessa nykyiseen mopoautomäärään. Trafin mukaan kevytautoja voisi tulla liikenteeseen jopa 41 000, mikä on huomattavasti enemmän kuin nykyinen mopoautokanta (8 100). Lisäksi huolta herättää mahdollinen nopeusrajoittimien kiertäminen, joka nostaa riskialttiiden nuorten kuskien ajamien kevytautojen nopeuden vähintään 160 km/h. Uudistuksen mahdolliset turvallisuushyödyt perustuisivat lähinnä mopojen osittaiseen korvautumiseen kevytautoilla.

Useat keskeiset sidosryhmätahot ovat ilmaisseet huolensa myös uudistuksen aiheuttamista, kohoavista liikennepäästöistä. Uudistus ei ole linjassa liikennejärjestelmän päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa, ja myös Trafi on arvioinut, ettei uudistus vastaa kestävän liikkumisen tavoitteisiin.