Kelirikon aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen suunnataan kaksi miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta tulevaisuuden haittoja saataisiin torjuttua. Kuluneena keväänä kärsittiin haasteellisimmasta kelirikosta 20 vuoteen, mutta lämpimien säiden myötä kausi jäi lyhyeksi.
Perusväylänpidon rahoituksesta kohdistetaan nyt kaksi miljoonaa euroa kelirikkovaurioiden korjaamiseen. Lisärahoituksen tarkoituksena on parantaa sorateiden kestävyyttä, jotta suurilta kelirikko-ongelmilta vältyttäisiin jatkossa. Rahoituksella saadaan korjattua pahimmat kelirikkoiset kohdat. Teiden pinnassa olevaa kulutuskerrosta uusitaan kestävämmäksi ja kuivatusta kunnostetaan toimivaksi ojituksesta huolehtimalla.
”Kulunut kevät oli haasteellinen ja kelirikko aiheutti paljon vaurioita teihin, joten haluamme nyt nopealla liikkeellä ohjata vielä jakamatonta perusväylänpidon rahoitusta sorateiden kelirikon kestävyyden parantamiseen”, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Toivonen Liikennevirastosta.
Liikennevirasto jakaa rahat ELY-keskuksille, jotka valitsevat, mihin kohteisiin ne alueellaan käyttävät. Lisärahoitus jakautuu yhdeksän ELYn kesken sen mukaan, paljonko keskusten alueella on sorateitä ja kelirikon niille aiheuttamia vaurioita.
Ennätysmäärä painorajoituksia
Runkokelirikko saa tien kuplimaan ja routimaan, tierakenteet vettyvät ja tien kantavuus heikentyy. Aiheutuneita vaurioita kartoitetaan vuosittain kelirikon aikaan toteutettavien inventointien avulla. Jos epäillään, että tien kantavuus heikkenee roudan sulamisen myötä niin, ettei se kestä raskasta liikennettä, joudutaan tielle asettamaan painorajoituksia. Rajoituksilla varmistetaan, että tie pysyy ajettavassa kunnossa henkilöautoliikennettä sekä elintärkeitä kuljetuksia, kuten ambulanssiajoja varten.
Painorajoitus estää kuorma-autoliikenteen tiellä, joten haittaa erityisesti elinkeinoelämälle aiheutuu. Nykyisin pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan neuvottelemaan kuljetusliikkeiden kanssa niin, että vahinkoja syntyisi mahdollisimman vähän.
Kuluneena keväänä kelirikko oli vaikein 20 vuoteen, ja painorajoituksia jouduttiin asettamaan todella paljon. Pahimmillaan painorajoitettuna oli noin 4200 kilometriä sorateitä, mikä tarkoittaa suunnilleen 15 prosenttia koko Suomen soratiestöstä. Painorajoituksia oli enimmillään noin 350 tiellä.
”Kelirikkokaudesta aiheutui tänä vuonna valitettavan paljon haittaa liikenteelle, ja hetkellisesti liikennöinti oli paikoitellen todella hankalaa joillakin teillä. Saimme ennätysmäärän palautetta sorateiden huonosta kunnosta”, Tuomas Toivonen kertoo.
Pahimpana kelirikkoaikana tienpitäjä ja urakoitsija eivät voineet tehdä paljonkaan tilanteen parantamiseksi. Kantavuuden lisäämiseksi mursketta laitettiin ennätysmääriä teiden pahimpiin kohtiin, mikä lisäsi kelirikon aiheuttamia kustannuksia.
Lämpimät säät kuivattivat tierakenteet
Nyt kelirikko on vähitellen väistymässä koko maasta ja rajoituksia on enää noin 200–300 kilometriä. Ajantasaista tilannetta painorajoituksista voi seurata Liikenneviraston Liikennetilanne-palvelusta.
Lämmin kevät on vauhdittanut kelirikon poistumista, sillä tiet ovat kuivaneet normaalia nopeammin. Vakavuuteensa nähden kelirikkokausi jää siis lyhyeksi. Poikkeuksellisen tämän vuoden kelirikosta tekee se, että sitä esiintyi koko maassa eteläisintä Suomea myöten. Normaalisti kelirikko on pääasiassa keskisen Suomen ongelma, ja sinne jouduttiin asettamaan eniten rajoituksia tänäkin vuonna.
Kelirikko on suoraan yhteydessä vallitsevaan säätilaan, joten tilanne vaihtelee paljon vuodesta riippuen. Jos tierakenteet vettyvät pahasti, eikä vesi pääse haihtumaan rakenteista, alkaa tie oireilla.
”Soratiet eivät koskaan ole ongelmattomia. Vaikka tie olisi kuinka hyvässä kunnossa, voi se liikaa vettyessään vaurioitua. Teiden kulutuskerrosta uusimalla ja kuivatusta parantamalla pyrimme kuitenkin torjumaan ongelmia”, Toivonen toteaa.
