Lähes puolet liikennevahingoista sattuu parkkipaikoilla

Liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sattui vuonna 2017 kaikkiaan 94 969. Liikennevahingoista vajaa puolet (44 %) sattui pysäköintialueilla.

Yleisin vahinkotyyppi oli peruutusvahingot, joita oli kaikkiaan noin kolmannes vahingoista. Peruutusvahingot ovat tyypillisiä erityisesti pysäköintialueilla. ”Parkkipaikoilla ruutuun kannattaa ajaa läpi tai peruuttaa, sillä poisperuuttaminen on vaarallisempaa”, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty neuvoo. ”Lisäksi talvella kannattaa huomioida, että ennen liikkeelle lähtöä puhdistaa lumet myös auton mahdollisten tutkien ja kameroiden edestä”, Räty jatkaa.

Pysäköintialueiden ulkopuolella yleisimmäksi vahinkotyypiksi nousivat peräänajot. Peräänajoja oli reilu neljännes tieliikenteessä sattuneista vahingoista.

Vuoteen 2017 osui edellisvuotta vähemmän vaikeita ajokelejä. Tämä näkyi kolaripiikkien tasoittumisena. Tyypillisesti vahinkoja sattuu eniten, kun pakkanen lauhtuu ja tulee lumipyry. Viime vuonna oli vain kolme päivää, jolloin sattui yli 500 vahinkoa. Koko vuonna liikennevahinkoja sattui keskimäärin 260 päivässä.  ”Talvi oli viime vuonna hyvä ajokelejä ajatellen. Lumisen ja jäisen kelit vahingot vähenivät hiukan, samoin peräänajot”, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo.

Mopojen liikennevahinkojen määrä laskenut neljänneksellä

Mopojen liikennevahinkojen määrä on laskenut selvästi viiden vuoden takaisista luvuista. Yhteenajojen eli toisiin ajoneuvoihin törmäämisten määrä on vähentynyt viidessä vuodessa neljänneksen (25 %). Tapaukset, joissa mopoilija kaatuu tai kolaroi yksinään, ovat pysyneet määrältään samana.

Myös moottoripyörille tapahtuneet yhteenajo-onnettomuudet ovat vähentyneet. Toisaalta moottoripyöräilijöille yksinään sattuneet vahingot ovat lisääntyneet hitaasti, mutta tasaisesti viime vuosina.

Paikkakuntakohtaisiin vahinkomääriin vaikuttaa myös ulkopuolelta tuleva liikenne

Asukasmäärään suhteutettuna eniten liikennevahinkoja sattui vuonna 2017 Akaalla (31 vahinkoa / 1000 asukasta), Kuusamossa (30 vahinkoa / 1000 asukasta) ja Maarianhaminassa (28 vahinkoa / 1000 asukasta).

”Tarkasteltaessa paikkakuntakohtaisia kolarilukuja on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mikä on ulkopaikkakuntalaisten osuus vahinkojen aiheuttajista. Läpiajo- ja asiointiliikenne muualta voivat nostaa vahinkoluvut korkeiksi, näin esimerkiksi Akaan ja Maarianhaminan tapauksessa”, Räty huomauttaa.


Tarkemmat vahinkoluvut paikkakunnittain löytyvät OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston liitetaulukoista. Kärkikuntaliitteessä on käsitelty niiden kuntien vahinkoja, joissa on sattunut yli 250 vahinkoa vuodessa.

OTI saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto on vahinkomäärältään maan laajin liikenneonnettomuustilasto.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.