Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Eurooppalainen vertailu paljastaa, että suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat tiukimpia. Silti lähes joka kymmenes suomalainen kuljettaja kertoo lähteneensä ajamaan sen jälkeen, kun on nauttinut alkoholia.
Laajassa kansainvälisessä kyselyssä* kartoitettiin eri maiden tienkäyttäjien asenteita ja kokemuksia liikenteestä. Eurooppalaisiin verrattuna suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat jyrkimmästä päästä. Kyselyssä vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan, kuinka hyväksyttävää tämän kotimaassa on lähteä ajamaan autoa humaltuneena yli rattijuopumusrajan. Yli 99 prosenttia suomalaisista arvioi tämän täysin tuomittavaksi.
Suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat todella tiukat. Päihteitä ei hyväksytä liikenteeseen. Vahva rattijuopumuksen vastainen asenneilmapiiri ja uskottava valvonta ovat keinoja, joilla rattijuopumusta ehkäistään ennalta, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.
Vaikka rattijuopumus tuomitaan, alkoholi ja muut päihteet ovat edelleen merkittävä ongelma tieliikenteessä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 tieliikenteen päihdeonnettomuuksissa kuoli 61 ja loukkaantui 661 ihmistä. Vuosittain poliisi ottaa kiinni lähes 20 000 rattijuoppoa. Huumeiden osuus rattijuopumustapauksissa on kasvussa.
Moni kiinnijääneistä rattijuopoista on uusijoita, joilla on usein myös päihdeongelma. Ratkaisujen löytämiseksi olisikin tehtävä tiiviimpää yhteistyötä yhteiskunnan eri aloilla, ja ottaa käytössä olevat keinot paremmin käyttöön. Esimerkiksi tukemalla entistä paremmin alkolukon käyttöä pelkän ajokiellon sijaan, ja ohjaamalla tehokkaammin hoitoon, Heiskanen korostaa.
Lähes joka kymmenes tarttunut maistissa rattiin
ESRA2-tutkimus kertoo, että suomalaisetkin lähtevät ajamaan, vaikka päihdeaineita on nautittu. Lähes joka kymmenes suomalainen on lähtenyt vähintään kerran viimeisen 30 päivän aikana ajamaan, vaikka on nauttinut alkoholia. Neljä prosenttia kertoo ajaneensa, vaikka on uskonut rattijuopumusrajan ylittyneen. Suomalaisista 13 prosenttia kertoo ajaneensa sen jälkeen, kun on ottanut lääkettä, jolla varoitetaan olevan vaikutuksia ajokykyyn.
Jo suhteellisen pienet veren alkoholipitoisuudet vaikuttavat ajokykykyyn laskevasti ja onnettomuusriskin kasvuun. Autoilijoiden liikennekäyttäytyminen on yhä avainasemassa liikenneturvallisuuden parantamisen ja nollavisiotavoitteen saavuttamisen kannalta. Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, Heiskanen korostaa.
Tällä viikolla 4.-10.11.2019 vietetään Ehkäisevän päihdetyön viikkoa.
Liikenneturvan kirjoitus HS:n Vieraskynässä 1.11.: Päihtyneenä ajamista tulisi kitkeä tiukemmin.
*Lähde: Vias institute (2019), ESRA2_2018 survey. ESRA2-kysely toteutettiin vuonna 2018. Vastaajien keskiarvo muodostuu seuraavien eurooppalaisten maiden vastausten perusteella: Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Serbia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistyneet Kuningaskunnat. Lisätietoa projektista osoitteesta www.esranet.eu.
