Apukahva auttaa autosta nousemista. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva.
Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä on miettinyt ajokuntoaan etenkin väsyneenä tai huonolla kelillä. Ajoterveysasioita ajatellaan sen sijaan harvemmin. Varautuminen terveydessä tapahtuviin muutoksiin on kuitenkin tärkeä turvallisuustekijä.
Ikääntyessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös liikkumisen turvallisuuteen. Muutokset tapahtuvat yksilöllisesti, eikä esimerkiksi ikävuosia voi käyttää tarkkana mittarina ajokuntoa tai -terveyttä määritellessä. Iän karttuminen herättelee kuitenkin kuljettajia tarkkaavaisemmaksi ajokunnon suhteen.
”Ajoterveys liitetään usein ikäihmisiin, mutta todellisuudessa sairaus voi muodostua riskiksi liikenteessä ja esteeksi ajoneuvon käytölle myös nuoremmilla. Sairauksien ja lääkitysten todennäköisyys lisääntyy kyllä iän myötä, mikä näkyy myös onnettomuuksissa. Ikääntyminen muuttaa meitä väistämättä siihen suuntaan, joka altistaa vakavammille onnettomuuksille ja voi vaatia omien kulkutapojen muuttamista. Puolet kyselyymme vastanneista yli 65-vuotiaista ei kuitenkaan ole havainnut haasteita omassa ajamisessaan”, toteaa suunnittelija Mia Koski Liikenneturvasta.
Ikääntymisen vaikutuksiin autoilulle ei juuri varauduta
Useampi kuin joka toinen Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista yli 65-vuotiaista ei ole miettinyt ollenkaan ajoterveyden mahdollisia vaikutuksia omaan autoiluun. Koski muistuttaa, että vanhuuteen on hyvä varautua.
”Oman olotilan tunnustelu, auton valinta sekä arkimatkojen kulkutapojen moninaistaminen ovat kaikki tapoja, joilla liikkumisessa tapahtuvia muutoksia voi ennakoida. Jos huoli omasta terveydentilasta alkaa painaa, lääkäriin kannattaa aina mennä. Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyden säilyttämistä.”
Vanhuuteen voi myös varautua, katso vinkit:
1. Jousta tarvittaessa
Eläkkeelle siirtyminen muuttaa myös ajotottumuksia. Ajamisen turvallisuutta lisää myös mahdollisuus joustaa tarvittaessa esimerkiksi siirtämällä lähdön toisen ajankohtaa, jos ajokeli on huono. Koski kannustaa ottamaan tavaksi oman voinnin tunnustelun.
”Hetkellisesti ajokunto voi heikentyä lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös sairauden kanssa voi olla parempia ja huonompia päiviä. Jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta, autoa ei pidä lähteä ajamaan”, Koski muistuttaa.
2. Kokeile eri kulkutapoja
Jos terveydentila estää turvallisen ajamisen, useimmat Liikenneturvan kyselyyn vastanneista luottaisivat julkiseen liikenteeseen (68 %). Lähes joka kolmas suosisi polkupyörää (30 %) ja senioriskootteria joka kymmenes.
”Jos mahdollista, erilaisia tapoja liikkua kannattaa kokeilla, vaikka ajaminen sujuisi ongelmitta. Kylille voi välillä lähteä linja-autolla tai lähikauppaan polkupyörällä”, Koski ehdottaa, mutta muistuttaa myös, että esimerkiksi polkupyörä ja skootteri ovat ajoneuvoja, joilla ajaminen edellyttää kuljettajan terveydentilan olevan kunnossa.
3. Tutustu apuvälineisiin
Erilaiset apuvälineet helpottavat autoon istumista tai sieltä pois nousemista. Myös turvavyön kurotteluun on apuvetimiä. Kolmasosa (34 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65 vuotta täyttäneistä oli sitä mieltä, että apuvälineiden käyttö on ainakin jollain tapaa merkki vanhuudesta.
”Apuvälineiden käyttöä saatetaan ehkä turhaan arastella raihnaiseksi leimautumisen pelossa. Apuvälineet on suunniteltu mahdollistamaan kulkemista ja tekemään siitä turvallisempaa, kun omat voimat syystä tai toisesta ovat vähissä. Apuvälinevalikoimaan kannattaakin tutustua ja ottaa tarvittaessa käyttöön”, Koski kannustaa.
4. Liiku myös omin voimin
Liikkuminen ennaltaehkäisee sairauksia, pitää kehon ja mielen virkeänä ja auttaa lihaskunnon ja tasapainon ylläpidossa. Päivässä on monia tilaisuuksia kerryttää kävelyaskeleita tai pyöräilymetrejä. Joskus kohteesta hieman kauaksi jäävä parkkipaikka voikin olla hyödyksi.
