Ajoneuvon pituus vaikuttaa niin ohittamiseen kuin risteysajoonkin. Kuva: Ville-Veikko Heinonen/Liikenneturva.
Tänään 21.1.2019 voimaan astunut asetus kasvattaa ajoneuvoyhdistelmän maksimipituuden 34,5 metriin. Liikenneturva muistuttaa, että pitkät ajoneuvoyhdistelmät ovat uusi ilmiö, joka voi tien päällä aiheuttaa yllätyksiä. Muutos kannattaa tiedostaa, ja varautua siihen ennakoimalla. Lähes kymmenen metrin lisä pituuteen vaikuttaa esimerkiksi ohittamisen vaatimaan tilaan ja aikaan sekä risteysajoon.
Euroopan maista ensimmäisenä Suomi sallii yli 30-metriset rekat tieliikenteessä. Eiliseen asti ajoneuvoyhdistelmien maksimimitta oli 25,25 metriä. Nyt muuttuneella asetuksella enimmäispituus kasvaa yli yhdeksällä metrillä 34,5 metriin. Ennen asetuksen voimaantuloa on poikkeusluvin voinut kokeilla pidempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia vuodesta 2013 lähtien.
”Valtaosa rekoista on vielä pitkään vanhan normin mittaisia. Yhdistelmän takana oleva pitkän kuljetuksen kyltin pitäisi toimia herätteenä jokaiselle autoilijalle. Liikennetilanteeseen pituudella on kuitenkin merkitystä”, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Pentti Tervo.
Esimerkiksi ohittamistilanteessa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 80 km/h kulkevan rekan ohittamiseen kuluva aika pitenee noin kahdella sekunnilla ja sen vaatima matka kasvaa noin viidelläkymmenellä metrillä. Ohitussuoralta ja -tilanteelta yli 30 metrisen ajoneuvoyhdistelmän ohittaminen vaatii siis jo aika paljon. Ohitustarve tulisi miettiä aina ennen ohittamiseen lähtöä. Katso muut vinkit ohittamiseen videolta.
Risteysajon ja kääntymisen vievä aika kasvaa
Risteysajo on toinen yleinen tilanne, jossa ajoneuvon pituudella on merkittävä vaikutus. Videolla ajoneuvoyhdistelmä kääntyy päätieltä vasemmalle. Tilanne on tuiki tavallinen – ja rekka ns. tavan mittainen – mutta silti kääntyminen tukkii tien useiksi kymmeniksi sekunneiksi.
”Yli kolmekymmentämetrinen kuljetus ei luikahda risteyksistä kovin sukkelasti. Kääntyvyysvaatimukset ovat myös aiempaa heikommat. Pituudesta ja heikommasta kääntyvyydestä johtuen monissa risteyksissä tulee hankaluuksia, ja kuljettajan on ajettava risteys hitaammin ja tarkemmin. Kääntyminen voi siis katkaista tien yllättävän pitkäksi aikaa”, Tervo kertoo ja jatkaa:
”Ajoneuvoyhdistelmä voi myös huonolla kelillä jäädä kiinni tai sutimaan, tai pysähtyä esimerkiksi antamaan tietä suojatiellä kävelevälle jalankulkijalle. Näihin tilanteisiin tulisi aina varautua niin, että oman ajoneuvon saa tarvittaessa pysähtymään. Jos käännytään sivutieltä päätielle, on yhdistelmän vauhti hyvin alhainen, mikä pitää muiden päätiellä kulkevien ymmärtää ottaa huomioon. Kun havaitsee edessä kääntymässä olevan ajoneuvoyhdistelmän, kannattaa ottaa jalka heti pois kaasulta ja tarvittaessa alkaa jarruttaa.”
Joissain tiukemmissa risteyksissä kääntyvä yhdistelmä voi joutua myös kaartamaan hieman kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylälle. Kuljettajan onkin oltava risteysajossa erityisen tarkkana suojaamattoman liikenteen havainnoinnissa. Tervo korostaa muutenkin ennakoivan ajon merkitystä myös ison yhdistelmän ratissa. Ennen työhön ryhtymistä tulisi jokaisen kuljettajan perehtyä pidemmän yhdistelmän ajo-ominaisuuksiin.
”Ajoreitit suunnitellaan etukäteen, ja silloin voi ongelmallisimpia kohtia, kuten tiukempia tai huonon näkemän risteyksiä, pyrkiä välttämään. Pääsääntöisesti erikoispitkillä yhdistelmillä ajetaankin terminaalista terminaaliin runkotieverkostolla, kylille ei ole tarvetta mennä pyörimään. Ajo tulisi suhteuttaa myös olosuhteiden mukaiseksi”, Tervo kuvailee.
