Lasten koulumatkalla suurin vaaratekijä ovat ohiajavat autoilijat, mutta myös kouluun lapsia tuovat vanhemmat ajavat varomattomasti. Näin arvioivat 6–10 -vuotiaiden lasten vanhemmat Ifin kyselytutkimuksessa. Yli puolen vanhemmista mielestä koulun pihan ja lähiympäristön turvallisuudessa on puutteita. Lähes kaikki toivovatkin koululta lisää toimia turvallisuuden parantamiseksi.
Koulujen lähiympäristön suurin vaaratekijä ovat liian kovaa tai muuten varomattomasti ohiajavat autoilijat, arvioivat pienten koululaisten vanhemmat. Autoilijoiden käytöstä pitää kaikkein suurimpana riskinä lasten koulumatkan turvallisuudelle reilu kolmannes vanhemmista. Lähes yhtä moni arvioi myös, ettei juuri kukaan muuta tai korkeintaan alle puolet muuttaa ajotyyliään varovaisemmaksi koulujen tai päiväkotien lähettyvillä.
Seuraavaksi isoimpina riskeinä vanhemmat pitävät lapsen omaa huolimattomuutta ja ylipäätään vilkasta liikennettä koulun ympäristössä. Tiedot käyvät ilmi Ifin tuoreesta kyselytutkimuksesta*, jossa selvitettiin 6–10 -vuotiaiden lasten vanhempien näkemyksiä lapsen koulun lähiympäristön ja piha-alueen turvallisuudesta ja vaaratekijöistä.
– Vanhempien huoli on ymmärrettävä, koska koulut on usein sijoitettu hyvien kulkuyhteyksien vuoksi vilkkaidenkin teiden varsiin. Ennen koulun alkua niiden ympärillä liikkuu jalkaisin ja pyörällä kouluun tulevien koululaisten lisäksi lapsia kyyditseviä vanhempia, mahdollisesti takseja ja muuta työmatkaliikennettä. Pahimmillaan sekä lapsen että töihin kiirehtivän vanhemman huomiokyky on vielä herpaantunut puhelimen vilkuilun vuoksi. Koulun läheisyys vaatiikin aina erityisvarovaisuutta kaikilta tiellä liikkujilta, kommentoi vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä.
Vanhemmat toivovat koulun panostavan pihan turvallisuuteen
Yli puolen vanhemmista mielestä oman lapsen koulun pihan ja lähiympäristön turvallisuuden huomioimisessa on vähintään pieniä puutteita. Suoranaisesti turvattomaksi lapsensa koulun piha-alueen ja lähiympäristön liikennejärjestelyt kokee kaikista vanhemmista joka yhdeksäs, Pohjois- ja Itä-Suomessa peräti joka viides. Turvallisimpana koulujen ympäristöä pidetään Uudellamaalla.
Lähes kaikki vanhemmat toivovat kuitenkin lapsensa koulun parantavan edelleen piha-alueen ja lähiympäristön turvallisuutta. Vain 6 prosenttia ei näe turvallisuudessa mitään parannettavaa.
Tärkeimpänä vanhemmat nostavat lasten näkyvyyden parantamisen pimeään aikaan heijastimilla tai heijastavilla asusteilla. Seuraavaksi eniten vanhemmat toivovat autolla kuljetettavien lasten jättö- ja noutopaikkojen parempaa merkitsemistä sekä lasten ohjeistamista siitä, miten toimia ja millä alueilla oleskella.
– Suomessa vanhempiin kouluihin aikoinaan suunnitellut liikennejärjestelyt ovat usein riittämättömiä nykyisille liikennemäärille. Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa pihoilla, jossa autolla pitää peruuttaa kääntyäkseen ja päästäkseen pois. Etenkin pimeällä ja sateella jalankulkija näkyy huonosti ja lisäksi auton lasit voivat silloin olla huurussa. Kannattaa myös miettiä, pitääkö lapsi viedä koulun pihalle saakka vai olisiko lähistöllä turvallinen paikka, johon lapsen voi jättää menemättä ruuhkautuvalle piha-alueelle, muistuttaa Koskela.
Puolet arvioi muiden vanhempien ajavan varomattomasti – viidennes myöntää itse tekevänsä niin
Iso osa vanhemmista osoittaa lasten koulumatkan turvattomuudessa syyttävän sormen toisiin vanhempiin: joka toinen vanhempi arvioi lapsiaan kouluun kuljettavien ajavan usein varomattomasti ja kaksi viidestä uskoo muiden vanhempien käyttävän koulun ympäristössä myös kännykkää ilman hands free -laitetta. Kuitenkin autolla lastaan kuljettavista vain viidennes myöntää itse ajavansa joskus esimerkiksi kiireen vuoksi varomattomasti koulun lähistöllä – naiset huomattavasti miehiä useammin.
Kaikkiaan yli 60 prosenttia pienten koululaisten vanhemmista kertoo välillä tuovansa tai hakevansa lapsen autolla koulusta. Useimmin lasta kyyditään autolla Länsi-Suomessa, harvimmin Uudellamaalla.
Huomioi keltanokka liikenteessä
Kyselyn mukaan koulutiensä aloittavista ekaluokkalaisista valtaosa, 70 prosenttia, kulkee koulumatkan tyypillisesti kävellen. If jakaa elokuussa jo kolmattatoista kertaa ekaluokkalaisille keltaiset huomiolippalakit, joiden avulla pienet koululaiset näkyvät liikenteessä paremmin. Tänä vuonna Keltanokka-lippiksen saa lähes 60 000 koulutiensä aloittavaa. Lippalakkien tavoitteena on kiinnittää aikuisten huomio ekaluokkalaisiin ja kannustaa autoilijoita varovaisuuteen, jotta liikenteeseen tottumattomien keltanokkien koulutie olisi turvallinen.
Näin vanhemmat toivovat koulun parantavan pihan ja lähiympäristön turvallisuutta:
1. Koululaisten heijastimien tai heijastavien asusteiden käytön varmistaminen pimeään vuodenaikaan
2. Autolla tuotavien/haettavien lasten jättö- ja noutopaikkojen merkitseminen paremmin
3. Koululaisten ohjeistaminen, miten toimia ja millä alueilla saa oleskella
4. Näkyvyyden parantaminen erilaisia näköesteitä poistamalla tai lisäämällä valaistusta
5. Parkkipaikkojen lisääminen
6. Pihalle ajamisen kieltäminen kokonaan
7. Ajokieltoalueiden nykyistä parempi merkitseminen.
*Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi kesäkuussa 2018 alueellisesti edustavasti 253 vanhempaa, joilla on 6–10-vuotiaita lapsia. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 5,5 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland.
If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,7 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.
