Uusi tieliikennelaki astuu voimaan kesällä 2020 muuttaen muun muassa talvirenkaiden käyttövelvollisuuden keliperusteiseksi marras-maaliskuun välisenä aikana. Samaa periaatetta tulisi käyttää myös talvinopeusrajoituksissa.
Autoliiton liittovaltuusto otti lauantaina 24.11.2018 kokouksessaan kantaa muun muassa talvinopeusrajoitusten mielekkyyteen. Samalla kun useita talveen liittyviä erityissäännöksiä on ryhdytty purkamaan, olisi syytä tarkastella vakavasti myös talveksi asetettavien alempien nopeusrajoitusten perusteita.
Uudessa tieliikennelaissa, joka astuu voimaan 1.6.2020, talvirenkaiden käyttövelvollisuus muuttuu keliperusteiseksi marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Sama periaate tulisi ottaa käyttöön myös nopeusrajoitusten kohdalla eli talvirajoitukset olisivat voimassa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Uudistuksella lyhennettäisiin matka-aikoja, tehostettaisiin tienpidon niukkojen resurssien käyttöä sekä parannettaisiin sääntökunnioitusta.
”Kun kaikkien muiden liikennemuotojen matka-aikoja pyritään lyhentämään, on kansantaloudellisestikin kestämätöntä olla pyrkimättä siihen tieliikenteessä, joka kattaa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä. Alennetut nopeusrajoitukset pidentävät niin henkilöautojen kuin pitkän matkan linja-autoliikenteen matka-aikoja”, Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki toteaa.
Suomen pääteillä on investoitu miljoonia euroja ohituskaistoihin, joiden laillinen käyttö estyy vaikkapa rekan ohituksessa talvinopeusrajoitusten aikana. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden mallimaassa Ruotsissa ei talvinopeusrajoituksia ole.
”Lisäksi jokakeväiseen ja -syksyiseen nopeusrajoitusmerkkien vaihtamiseen käytettävät rahat ja työaika ovat pois teiden kunnossapidosta. Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikka Saksasta, jossa joillakin tieosuuksilla on kaksi nopeusrajoitusmerkkiä. Alempi on voimassa kelin ollessa huono. Kelin määrittäminen ei voi enää olla ongelma, jos vastaava määritelmä tulee myös rengassääntöihin”, Joutsjoki linjaa.
Luopumalla talvinopeusrajoituksista vähennetään opittua tarvetta ajaa aina nopeusrajoitus täyteen ja annetaan arvoa kuljettajan omalle harkinnalle. Tästä on hyviä kokemuksia Ruotsista. Kun rajoitukset koetaan mielekkäiksi, niitä myös noudatetaan ja sääntökunnioitus paranee. Tätä on Suomessakin kokeiltu hyvällä menestyksellä muuttuvilla nopeusrajoituksilla varustetulla ykköstiellä, jossa on ollut kelin salliessa vielä viikko sitten 120 km/h rajoitus. Tämä käytäntö tulisi ulottaa jo nyt koko tieverkolle, jossa on muuttuvat nopeusrajoitusmerkit käytössä.
