Ajoterveyteen kohdistuvista huolista puhutaan useimmin perheenjäsenen kanssa. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva.
Ajoterveys nousee iän myötä monen kuljettajan huolenaiheeksi. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa ajaa säännöllisesti, joten ajokortin luopumisella terveydellisistä syistä on merkittävä vaikutus myös monen arkeen. Suurimmaksi osaksi kuljettajat kertovat tietävänsä, miten sairaus vaikuttaa ajamiseen, mutta tietoa omasta ajoterveydestä kaivataan myös lisää. Noin joka seitsemäs ikäkuljettaja on ollut huolissaan omasta ajoterveydestään.
Liikenneturva selvitti autoilevien ikäihmisten ajatuksia ajoterveydestä kyselytutkimuksella*. Ikäkuljettajista 15 prosenttia kertoo olleensa huolissaan omasta ajoterveydestään edes hetkellisesti viime aikoina. Mitä vanhemmasta kuljettajasta on kyse, sitä useammin huolestuneisuutta koettiin. Ajoterveydestään huolta kantavista yli puolet kertoi miettivänsä ajokuntoaan ennen ajamista ja kaksi kolmesta taas kiinnittävänsä entistä tarkemmin huomiota ajamisen olosuhteisiin.
”Ajoterveys ei tarkoita sitä, ettei ole mitään sairauksia. Monella ihmisellä on jokin pitkäaikaissairaus, jota hoitamalla pidetään myös yllä ajoterveyttä. Lääkärille kannattaa hakeutua, jos oireilee tai kantaa huolta asiasta”, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.
Lähes joka viides ikäkuljettaja kertoi, ettei ole puhunut ajoterveydestään kokemastaan huolesta kenenkään kanssa. Perheenjäsenen kanssa asiasta puhuttiin useimmin. Vain yksi kuudesta vei huolensa lääkärin vastaanotolle.
”Ajoterveys ja normaali terveydentilasta huolehtiminen kulkevat käsi kädessä. Kannattaa olla aloitteellinen ja kysyä lääkäriltä myös sairauden vaikutuksesta ajokykyyn. Tällöin oma ja muiden tiellä liikkujien ajoturvallisuus tulee turvattua”, kertoo Suomen Liikennelääketieteen Yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Alpo Vuorio.
Ajokyvyssä tapahtuville muutoksille kannattaa herkistyä
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa kertoo ajavansa säännöllisesti: yli yhdeksän kymmenestä vähintään kerran viikossa. Muutos arkiliikkumiseen on siis merkittävä, jos autoilusta joutuu terveydellisistä syistä luopumaan.
”On hyvä muistaa, että iän karttuminen ei automaattisesti tarkoita ajoterveydellisiä pulmia. Jokaisen kannattaa kuitenkin tarkkailla omaa vointiaan, ja ajokyvyssä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, vaikka ajokykyä viime kädessä arvioivatkin ammatti-ihmiset”, Koski muistuttaa.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista reilu neljännes (27 %) vastasi, että heillä on todettu jokin pitkäaikaissairaus, joka voi vaikuttaa ajamiseen. Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat ajamiseen eri tavoin. Suurin osa jollain tavoin ajamiseen vaikuttavaa pitkäaikaissairautta sairastavista kyselyyn vastanneista kuljettajista kertoi tietävänsä, miten oma sairaus vaikuttaa autolla ajamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tästä täysin varmoja.
”Jokaisella kuljettajalla on omanlaisia haasteita liittyen ajokuntoon, koska eri sairauksiin liittyy erilaisia toimintakykyyn liittyviä haasteita. Jos vaiva on vaikka tukirangassa, voi yllättävä kipu rajoittaa väliaikaisesti ajokuntoa. Näiden yksilöllisten tekijöiden ja esimerkiksi autoilun kannalta sopivan lääkityksen suhteen saa arviointiapua lääkäriltä”, Vuorio muistuttaa.
Ajoterveyttä arvioi aina lääkäri. Pääsääntöisesti ikääntyneet pitävät hyvänä sitä, että lääkäri ottaa kantaa ajoterveyteen ajokortin uudistamisen yhteydessä. Lähes kaksi kolmesta kannattaa myös sitä, että lääkäri huomioi ajoterveysasiat jokaisella lääkärinkäynnillä. Lähes yhdeksän kymmenestä on myös samaa mieltä siitä, että lääkärin tulisi aina kieltää autoilu, edes väliaikaisesti, jos ajoterveys ei ole riittävä.
”Lääkärille menoa ei kuitenkaan tulisi vältellä ajokortin menettämisen pelossa. Ajoterveyden esille ottaminen on onnistuessaan vaikuttavaa ja turvallisuuden kannalta tärkeää. Lopputuloksena se voi jopa pelastaa jonkun hengen”, Koski toteaa.
