Rattijuopumusrajat vaihtelevat Euroopan maissa nollatoleranssista jopa 0,8 promilleen saakka. Suomen johtavan kolarikorjaamon Autoklinikan kyselytutkimus paljastaa, että maakohtaisista eroista huolimatta suurin osa suomalaisista ei tiedä matkaillessaan kohdemaansa promillerajaa.
Moni matkustaa kesällä ulkomaille, ja lomailuun saattaa kuulua myös alkoholin nauttiminen. Alkoholi ja autoilu taas eivät sovi yhteen, sillä jo pienellä määrällä alkoholia voi olla suuri vaikutus ajokykyyn.
Liikenteen turvaamiseksi Suomessa on käytössä 0,5 promillen rattijuopumusraja. Samaa rajaa käytetään monissa muissakin maissa, mutta ei silti kaikkialla. Euroopan komission mukaan esimerkiksi Ruotsissa raja on 0,2 promillea, ja Unkarissa on käytössä nollatoleranssi.
On myös mahdollista, että alkoholia ja ajamista koskeva lainsäädäntö vaihtelee kuskista riippuen. Esimerkiksi Latviassa rattijuopumusraja on 0,2 promillea kokemattomille kuljettajille ja 0,5 promillea muille. Maltalla ja paikoin Iso-Britanniassa taas on käytössä Suomea korkeampi 0,8 promillen raja.
Vaikka rajat ovat useissa maissa Suomea matalammat, Autoklinikan teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia autoilijoista ei kuitenkaan selvitä paikallista rattijuopumusrajaa matkustaessaan ulkomailla.
– Rattijuopumusrajat ovat olemassa syystä ja niistä olisi hyvä olla tietoinen myös ulkomaanmatkoilla. Samalla tulisi kuitenkin muistaa, että liikenneturvallisuuden kannalta paras ohjenuora on aina se vanha tuttu: ”jos otat, et aja”, ohjeistaa Markus Helkamäki Autoklinikalta.
Pienikin veren alkoholipitoisuus huonontaa ajokykyä ja vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, jolloin autoilija tekee helpommin virhearviointeja liikenteessä. Autoklinikan kyselyn perusteella jopa 52 prosenttia suomalaisista laskisikin myös Suomen rattijuopumusrajaa joko 0,2 promillen tuntumaan tai nollaan saakka. Nollatoleranssin kannalla on neljäsosa kaikista vastanneista, jotka autoilevat vähintään satunnaisesti, ja 30 prosenttia alle 35-vuotiaista.
– On rohkaisevaa huomata, että etenkin nuoret ymmärtävät, etteivät päihteet ja autoilu sovi lainkaan yhteen, Helkamäki toteaa.
Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1064 mannersuomalaista ja otos kerättiin viikoilla 5–7 internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.
