Kansainvälisen ajokortin suosio on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Monelle kortti on kuitenkin edelleen tuntematon, mikä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä ulkomailla.
Autoliiton edeltäjä AK (Suomen Automobiili Klubi) kirjoitti Suomen ensimmäisen kansainvälisen ajokortin 96 vuotta sitten 1.5.1922. AK oli saanut kirjoittamisoikeuden valtioneuvostolta kaksi päivää aiemmin. Tuolloinen kansainvälinen ajokortti perustui vuonna 1909 Pariisissa allekirjoitettuun tieliikennesopimukseen, johon Suomi liittyi AK:n aloitteesta 27.3.1922.
Suomessa kansainvälinen ajokortti haetaan edelleen Autoliiton kautta. Tarjolla on kahta eri korttia, joista toinen perustuu vuonna 1949 solmittuun Geneven tieliikennesopimukseen ja toinen vuoden 1968 Wienin tieliikennesopimukseen. Kansainvälinen ajokortti on käytännössä virallinen käännösasiakirja, joka kelpaa vain voimassa olevan kansallisen ajokortin kanssa.
”Ennen kansainvälisen ajokortin hakemista kannattaa tarkistaa Autoliiton nettisivuilta, kumpi kortti kohdemaassa kelpaa vai kelpaako kumpikaan. On myös maita, jotka eivät virallisesti kansainvälistä ajokorttia vaadi, mutta joissa esimerkiksi autovuokraamo saattaa sitä edellyttää. Jos korttia ei ole, jää auto vuokraamatta. Jos puolestaan joutuu viranomaisten kanssa tekemisiin, helpottaa kansainvälinen ajokortti joka tapauksessa asiointia”, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen kertoo ja varoittaa, että sanktiot kortin puuttumisesta voivat olla tuntuvia.
”Suomalainen autoilija sai Australiassa 600 euron sakot, kun tällä ei ollut kansainvälistä ajokorttia. Poliisi käsitteli asian ajokortitta ajamisena.”
Moni ihmettelee, mihin kansainvälistä ajokorttia nykyisin enää tarvitaan, koska suomalainen ajokortti on EU:n ajokorttidirektiivin mukainen. Ajokortin kielet ovat otsikkoa lukuun ottamatta kuitenkin vain suomi ja ruotsi, millä ei maailmalla pitkälle pötkitä. EU-maissa toki suomalainen ajokortti riittää.
”Suomalaiset matkustavat yhä enemmän kaukomaille ja haluavat tutustua kohteeseen itsenäisesti jollain ajoneuvolla. Tämä näkyy kansainvälisen ajokortin suosion lisääntymisenä. Ihmiset ovat myös entistä paremmin tietoisia kortista, vaikka moni saa edelleen kantapään kautta kokea sen tarpeen”, Suokonautio-Hynninen kertoo. Kun vuonna 2007 Autoliitossa kirjoitettiin 5400 kansainvälistä ajokorttia, viime vuonna korttien määrä ylitti jo 11 300 kappaleen rajan.
Ulkomaille työn tai opiskelun perässä matkustavien on huomioitava, että kansainvälinen ajokortti on lähinnä turistimatkoja varten.
”Jotkut maat rajoittavat sekä kansallisen että kansainvälisen ajokortin voimassaoloa erityisesti silloin, jos ulkomaille mennään muussa kuin turistimatkatarkoituksessa. Monissa maissa on hankittava paikallinen ajokortti, jos niissä oleskellaan pitempään kuin 3 tai 6 kuukautta”, Suokonautio-Hynninen huomauttaa.
Lisätietoja:
