Uudenlaiset kestävät liikkumispalvelut voivat täydentää kaupunkien liikennejärjestelmiä. Nyt uusien palveluiden kehittämispolkuja on tutkittu Jyväskylässä, Lahdessa, Tampereella ja Turussa.
Kaupunkipyörät ovat hyvä esimerkki kestävästä liikkumispalvelusta, jolle on laajasti kysyntää. Nyt Liikennevirasto ja MAL-verkosto (Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen kehittämisverkosto) ovat yhdessä selvittäneet, miten uusien liikkumispalveluiden kehittämistä voitaisiin helpottaa. Yksi keinoista on niin sanottu kehittämispolku, joka syntyi Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin -hankkeessa.
”Kehittämispolku on käytännössä malli, jota seuraamalla uusien kestävien liikkumispalveluiden toteuttaminen on helpompaa. Hankkeessa tutkittiin neljässä eri kaupungissa käynnissä olevia projekteja. Niiden kehittäjäfoorumeissa syntyi etenemispolusta malli, jonka mukaan palvelujen tuottajat ja kaupunki voivat toimia yhdessä uusien liikkumispalvelujen edistämiseksi ”, toteaa Liikennevirastossa hanketta vetänyt johtava asiantuntija Marja Rosenberg.
Näissä neljässä kaupungissa keskitytään keskenään erilaisten palveluiden luomiseen: Jyväskylässä yhteiskäyttöautoihin, Lahdessa pyöräpysäköintipalveluihin, Tampereella uudenlaisen kutsutaksipalvelun rakentamiseen ja Turussa kaupunkilogistiikkaan.
Kokeiluissa on paljon potentiaalia. Esimerkiksi yhteiskäyttöautot voisivat pienentää parkkipaikkojen tarvetta ja pyöräpysäköintipalvelut taas vähentää pyörävarkauksia. Uusien palveluiden pilotoinnit alkavat näillä näkymin vuoden 2019 aikana.
”Esimerkkikaupungeista on kerrottu, että hanke on tuonut lisäpotkua kestävien liikkumispalveluiden kehittämiseen muun muassa benchmarkkauksen ja kuluttaja-analyysien myötä. Tavoitteenamme on, että uusien kestävien liikkumispalveluiden kehittämispolku on jatkossa hyödynnettävissä muillakin kaupunkiseuduilla”, Rosenberg kertoo.
Kaupunkiseudut ja yritykset kohtaavat kehittäjäverkostoissa
Hankkeessa tavoiteltiin myös kestävien liikkumispalveluiden kehittäjäverkostojen syntymistä, jossa liikkumisen palveluja tarjoavat yritykset sekä erikokoisten kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeet kohtaavat.
”Paikallisten kehittämisverkostojen syntyminen on tärkeää vaiheessa, jossa kestävät liikkumismuodot palveluina ovat vasta muotoutumassa ja yrityskenttä on useimmiten nuorta. Toisaalta kuntakentällä tehtävä ei useimmiten ei kuulu minkään yksittäisen hallinnonalan vastuualueelle, vaan vaatii laajaa kokonaisnäkemystä ja -ohjausta ja kuntien rajat ylittävää yhteistyötä”, toteaa Kati-Jasmin Kosonen MAL-verkoston koordinaatiosta.
MAL-verkosto ja Liikennevirasto toivovat, että valtakunnallinen kestävien liikkumispalvelujen kehittäjäverkosto toimii jatkossakin kaupunkien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelijoiden sekä yritysten välisenä keskusteluareenana. Keskustelua käydään Facebookissa ryhmässä ”Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin”. Hankkeesta keskustellaan hashtagilla #kestäväliikenne.
Kestävät liikkumispalvelut tarkoittavat sujuvia ja edullisia matkaketjuja, joissa kaikki tai yksittäiset henkilöautomatkat on korvattu esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla, kimppakyydeillä, kaupunki- ja vuokrapyörillä tai uudenlaisella kutsujoukkoliikenteellä.
Lisätietoja
Hankkeen muut aineistot löytyvät MAL-verkoston verkkosivuilta
