Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset ovat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittain jakamaa harkinnanvaraista tukea, jolla edistetään kestävää liikkumista ja vaikutetaan ihmisten kulkutapavalintoihin. Tällä sivulla käydään läpi, mitä liikkumisen ohjaus tarkoittaa, kuka voi hakea tukea, paljonko sitä myönnetään ja miten haku etenee – sekä millaisia hankkeita avustuksilla on viime vuosina rahoitettu.
Pikafaktat
| Avustuksen myöntäjä | Liikenne- ja viestintävirasto Traficom |
|---|---|
| Kenelle | Kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt |
| Tarkoitus | Kestävän liikkumisen edistäminen ja kulkutapavalintoihin vaikuttaminen |
| Enimmäisosuus | Enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista |
| Haku | Haeavustuksia.fi-palvelussa (Suomi.fi-tunnistautuminen) |
| Vuoden 2025 myönnöt | Liikkumisen ohjaus 20 hanketta, n. 660 000 € (kaikkiaan 40 hanketta, n. 1,1 milj. €) |
| Säädösperusta | Valtioneuvoston asetus 509/2018 |
Mitä liikkumisen ohjaus tarkoittaa?
Liikkumisen ohjaus (englanniksi mobility management) tarkoittaa toimia, joilla ihmisiä kannustetaan valitsemaan kestäviä kulkutapoja. Kulkutapavalinnalla tarkoitetaan sitä, miten matka tehdään – autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä vai kävellen. Keinoina ovat esimerkiksi neuvonta, viestintä ja markkinointi sekä eri liikkumispalvelujen yhteensovittaminen, ei niinkään uusien teiden tai raiteiden rakentaminen.
Tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista ja kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta. Liikkumisen ohjaus on siis yksi tapa hallita liikenteen kysyntää: sen sijaan, että lisätään tienpitoa, pyritään vaikuttamaan matkustajien totuttuihin toimintatapoihin. Suomessa liikkumisen ohjaus on arvioitu kustannustehokkaaksi keinoksi vähentää liikenteen päästöjä, etenkin kaupunkiseuduilla.
Mitä kestävä liikkuminen tarkoittaa?
Kestävä liikkuminen tarkoittaa liikkumista, joka on turvallista, sujuvaa, terveellistä, taloudellista ja ympäristöä säästävää. Käytännössä pääasialliset kulkumuodot ovat kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja kimppakyydit. Kestävään liikkumiseen kuuluu myös se, että yhdelle matkalle yhdistetään useita tarpeita tai että eri kulkutapoja ketjutetaan – esimerkiksi pyörä asemalle ja juna perille.
Kestävillä kulkutavoilla on monta hyötyä. Kävely ja pyöräily lisäävät arkiliikuntaa ja terveyttä, joukkoliikenne ja yhteiskäyttö vähentävät ruuhkia, ja kaikki nämä laskevat liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Samalla ne voivat pienentää kotitalouden liikkumiskuluja verrattuna oman auton käyttöön. Kiinnostava näkökulma on myös työmatkojen kiireeseen, sillä kulkutavan vaihtaminen muuttaa usein koko työmatkan rytmiä.
Mihin liikkumisen ohjauksen valtionavustus on tarkoitettu?
Avustus on tarkoitettu hankkeisiin, jotka vaikuttavat kulkutapavalintoihin joko lisäämällä tietoa tai kokeilemalla uusia palveluja. Rahoitusta on viime vuosina suunnattu muun muassa seuraaviin teemoihin:
- kestävän liikkumisen kokonaisvaltaiset edistämissuunnitelmat kunnissa
- työpaikkojen liikkumisen ohjaus eli työmatkaliikkumisen kehittäminen
- lasten ja nuorten liikkumisen ohjaus, kuten koulu- ja harrastusmatkat
- kestävät matkaketjut ja liikkumispalvelujen yhteensovittaminen
- palveluiden kehittäminen ja kokeilut, esimerkiksi mikroliikkumis- ja yhteiskäyttöpalvelut
Liikkumisen ohjauksen rinnalla Traficom myöntää omia avustuksiaan myös kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin sekä alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön. Nämä ovat eri avustuslajeja, joilla on omat ehtonsa ja hakuilmoituksensa. Kaikki rahoitetut hankkeet ja ajantasaiset hakutiedot löytyvät Traficomin liikkumisen ohjauksen -sivuilla.
Tärkeimmät kohdat
- Liikkumisen ohjaus ohjaa ihmisiä kestäviin kulkutapoihin neuvonnan, viestinnän ja palvelujen yhteensovittamisen keinoin – ei rakentamisella.
- Avustus on harkinnanvarainen ja kattaa enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista; loput hakija rahoittaa itse.
- Hakijoina kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt; kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin vain kunnat ja kuntayhtymät.
- Haku tehdään Haeavustuksia.fi-palvelussa, yleensä syksyllä seuraavan vuoden hankkeita varten.
- Tavoitteena tukea kotimaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Liikkumisen ohjaus, kävely- ja pyöräilyohjelmat ja liikenneturvallisuus – mikä on ero?
Traficom myöntää kestävään ja turvalliseen liikkumiseen kolmea eri avustuslajia, jotka on helppo sekoittaa keskenään. Lyhyesti erot ovat seuraavat:
- Liikkumisen ohjauksen valtionavustus: tukee toimia, jotka vaikuttavat kulkutapavalintoihin tiedon, viestinnän ja palvelukokeilujen avulla. Hakijoina kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt.
- Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien avustus: suunnattu kävely- ja pyöräilyolosuhteiden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja edistämisohjelmiin. Hakijoina vain kunnat ja kuntayhtymät.
- Liikenneturvallisuuden valtionavustus: tarkoitettu alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen, kokeiluihin ja selvityksiin.
Kaikki kolme avustusta haetaan samassa Haeavustuksia.fi-palvelussa, mutta niillä on omat hakuilmoituksensa ja ehtonsa. Sama hakija voi hakea useampaa avustusta eri hankkeisiin. Vuonna 2025 nämä kolme avustuslajia muodostivat yhdessä noin 1,1 miljoonan euron kokonaisuuden.
Kuka voi hakea avustusta?
Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja muut yleishyödylliset yhteisöt, kuten yhdistykset ja järjestöt. Esimerkiksi pyöräilyä edistävät järjestöt ovat olleet viime vuosina aktiivisia hakijoita. Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien avustusta voivat kuitenkin hakea vain kunnat ja kuntayhtymät.
Yksityishenkilöt tai yritykset eivät voi hakea avustusta suoraan omiin nimiinsä. Yritykset ovat silti usein mukana hankkeissa yhteistyökumppaneina – esimerkiksi työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa, jossa kunta tai kuntayhtymä toimii hakijana ja alueen työnantajat osallistuvat toteutukseen.
Paljonko tukea myönnetään ja mikä on omarahoitusosuus?
Avustus kattaa enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, joten hakijan on katettava vähintään neljännes kustannuksista itse tai muulla rahoituksella. Enimmäisosuus perustuu valtioneuvoston asetukseen (509/2018). Valtion eri avustusten yhteismäärä samaan hankkeeseen on niin ikään enintään 75 prosenttia.
Avustus on harkinnanvarainen: Traficom päättää vuosittain hakemusten sisällön ja määrän perusteella, kenelle ja kuinka paljon tukea myönnetään. Myönnetty summa voi olla haettua pienempi, ja jos toteutuneet kustannukset jäävät suunniteltua pienemmiksi, avustus lasketaan edelleen enintään 75 prosentin mukaan. Liikkumisen ohjauksen haun kokonaisrahoitus on viime vuosina ollut suuruusluokkaa 660 000–700 000 euroa.
Miten liikkumisen ohjauksen valtionavustusta haetaan?
Haku tehdään sähköisesti Haeavustuksia.fi-palvelussa. Pääpiirteissään haku etenee näin:
- Lue hakuilmoitus Haeavustuksia.fi-palvelusta ja tarkista haun teemat ja ehdot.
- Hanki Suomi.fi-valtuudet ajoissa, jotta voit asioida organisaation edustajana.
- Täytä hakemus Haeavustuksia.fi-palvelussa.
- Allekirjoita hakemus ja muista vielä lähettää se – pelkkä allekirjoitus ei riitä.
- Päätöksen jälkeen palvelu ilmoittaa päätöksestä hakemuksen yhteyshenkilöille sähköpostitse.
Haku järjestetään tyypillisesti syksyllä seuraavan vuoden hankkeita varten. Esimerkiksi vuoden 2027 hankkeiden hakuaika oli 24.9.–4.12.2026. Tarkat päivämäärät ja määräajat kannattaa aina varmistaa Traficomin sivuilta, koska ne vaihtelevat vuosittain. Rahoitetut hankkeet raportoivat etenemisestään Traficomille yleensä kaksi kertaa hankkeen aikana.
Millaisia hankkeita avustuksilla on rahoitettu?
Rahoitetut hankkeet ulottuvat ympäri Suomea ja eri kokoisiin kuntiin. Vuoden 2025 liikkumisen ohjauksen avustusta saivat muun muassa Tampere, Turku, Oulu, Espoo, Vaasa, Kotka ja Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä useat järjestöt, kuten Pyöräliitto, Pyöräilykuntien verkosto, Jyväskylän Pyöräilyseura (JYPS) ja Protect Our Winters Finland. Tyypillisiä hankkeita ovat kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavat kampanjat, työpaikkojen ja oppilaitosten liikkumisen ohjaus sekä joukkoliikenteen ja liikkumispalvelujen yhdistäminen.
Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten liikkumisen ohjauksen avustukset ovat vaihdelleet eri hakukierroksilla. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä avustuslajien rajauksia ja kokonaisrahoitusta on muutettu vuosien varrella.
| Hakuvuosi | Rahoitetut liikkumisen ohjauksen hankkeet | Myönnetty summa |
|---|---|---|
| 2020 | 35 (57 hakemusta) | n. 1,15 milj. euroa |
| 2024 | 32 | n. 1 milj. euroa |
| 2025 | 20 | n. 660 000 euroa |
Vuonna 2025 liikkumisen ohjaus oli osa laajempaa kokonaisuutta: kaikkiaan noin 40 hanketta sai yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmat (13 hanketta, n. 280 000 euroa) ja liikenneturvallisuushankkeet (7 hanketta, n. 195 000 euroa). Vuonna 2020 avustusta jaettiin 35 hankkeelle yhteensä noin 1,15 miljoonaa euroa, ja tuolloin rahoitetut hankkeet on koottu Traficomin yhteenvetoon Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2020.
Miksi valtio tukee kestävää liikkumista?
Tuen taustalla on Suomen ilmastotavoite: kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on tarkoitus vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteet kirjattiin fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, jonka valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksenä vuonna 2021. Keinovalikoimaan kuuluvat niin ajoneuvojen käyttövoimien muutos kuin liikennesuoritteen hallinta, johon liikkumisen ohjaus osaltaan vastaa.
Liikkumisen ohjaus on yhdessä joukkoliikennepalvelujen parantamisen kanssa arvioitu yhdeksi kustannustehokkaimmista tavoista leikata päästöjä. Samalla se tukee kaupunkien viihtyisyyttä ja asukkaiden terveyttä. Laajempaa taustaa päästötavoitteista voi lukea artikkelista liikenteen päästöjen puolittamiseen. Kaupunkiympäristössä kestävää liikkumista tukevat myös uudenlaiset katuratkaisut, kuten pyöräkadut ja kävelykadut. Autoilijan näkökulmasta kestävä siirtymä näkyy myös siinä, kannattaako harkita sähköauton hankintaa ja miten sujuu sähköauton lataaminen arjessa.
Yleisimmät virheet avustusta haettaessa
Avustushaussa toistuvat samat sudenkuopat, jotka kannattaa välttää:
- Väärä hakija: yksityishenkilö tai yritys hakee suoraan, vaikka hakijan tulee olla kunta, kuntayhtymä tai yleishyödyllinen yhteisö.
- Omarahoitus unohtuu: hankebudjetti rakennetaan sataprosenttisen tuen varaan, vaikka avustus on enintään 75 prosenttia.
- Suomi.fi-valtuudet myöhässä: valtuuksien hankkiminen jätetään viime hetkeen, jolloin hakemusta ei ehditä lähettää.
- Hakemus jää lähettämättä: lomake allekirjoitetaan mutta sitä ei lähetetä palvelussa.
- Vaikuttavuus jää epäselväksi: hanke ei selkeästi vaikuta kulkutapavalintoihin, vaan on esimerkiksi pelkkä infrahanke ilman liikkumisen ohjauksen osuutta.
- Raportointi laiminlyödään: hankkeen seuranta- ja raportointivelvoitteet jätetään hoitamatta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuka myöntää liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen?
Avustuksen myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Kyseessä on vuosittain jaettava harkinnanvarainen tuki, jonka taustalla on liikenne- ja viestintäministeriön ohjaus ja Suomen ilmastotavoitteet.
Paljonko avustusta voi saada yhteen hankkeeseen?
Avustus kattaa enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, joten hakijan on rahoitettava vähintään neljännes itse. Euromäärä vaihtelee hankkeittain, sillä tuki on harkinnanvarainen ja voi olla haettua pienempi.
Voiko yritys tai yksityishenkilö hakea tukea?
Ei suoraan. Hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä tai muu yleishyödyllinen yhteisö. Yritykset voivat silti osallistua hankkeisiin yhteistyökumppaneina, esimerkiksi työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa.
Milloin avustusta haetaan?
Haku järjestetään yleensä syksyllä seuraavan vuoden hankkeita varten, ja hakemus jätetään Haeavustuksia.fi-palvelussa. Tarkat hakuajat vaihtelevat vuosittain, joten ne kannattaa tarkistaa Traficomin sivuilta.
Mihin tarkoitukseen avustusta myönnetään?
Avustusta myönnetään hankkeisiin, jotka vaikuttavat ihmisten kulkutapavalintoihin ja vahvistavat kestäviä liikkumistottumuksia – esimerkiksi kestävän liikkumisen suunnitelmiin, työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen sekä palvelukokeiluihin ja viestintään.
