Liikenne soljuu Suomessa yhä turvallisemmin. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna liikenteessä kuoli 230 ihmistä, mikä on ennätyksellisen vähän. Myös ylinopeutta ajavien määrä on sekin kääntynyt laskuun. Silti liikenteessä iskevä äkillinen tunneryöppy aiheuttaa vaarallisia läheltä piti –tilanteita tuon tuosta.
Aggressiivisesti ajava kuski roikkuu yleensä edellä ajavan takaluukussa kiinni ja kyttää mahdollisuutta vaaralliseen ohitukseen. Kun hermot menevät, avuksi saatetaan ottaa myös kansainväliset käsimerkit ja töötti.
– Suomessa noudatetaan sääntöjä yleisesti ottaen niin hyvin, että jos joku poikkeaa liikenteessä totutusta kaavasta ja ajaa esimerkiksi alle nopeusrajoitusten, niin aika nopeasti naapuriautosta keskisormi heilahtaa. Toki tilanne ei ole meillä missään tapauksessa niin paha kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa tapaukset ovat huomattavasti räikeämpiä, toteaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
Rattiraivoksi kutsuttu ilmiö ei ole uusi mutta viime vuosina siitä on tullut entistä näkyvämpää. Pinnaa kiristävät monet asiat, kuten ruuhkaiset tienpätkät, stressi – ja niin, ne toiset kuskit.
– Kovin herkästi tulkitaan, että toinen autoilija toimii väärin tahallaan tai jopa ilkeyttään, vaikka kyseessä voi olla puhdas inhimillinen virhe. En tiedä, miksi asia otetaan niin henkilökohtaisesti, vaikka ei tunneta toista kuskia tai tiedetä syitä hänen toiminnalleen.
Kiireinen painaa kaasua
Kanssa-autoilijoita liikenteessä totisesti riittää, sillä liikennemäärät ovat nykyään aivan toista luokkaa kuin vielä 30 vuotta sitten. Myös yleinen elämäntahti on nopeutunut, mikä aiheuttaa kiirettä paikasta toiseen.
– Kiireessä vauhtia lisätään ja oletetaan, että näin päästään nopeammin perille. Ajamalla aikataulua ei saa kuitenkaan kovin nopeasti kurottua kiinni. Kannattaa miettiä, onko oikeasti niin kiire, että kaasua kannattaa lisätä ja sen varjolla ottaa turhia riskejä, Pohjonen sanoo.
Kaahailun hyöty lasketaan usein vain minuuteissa mutta seuraukset voivat olla sitäkin kohtalokkaammat. VTT:n mukaan tyypillisillä maantienopeuksilla keskinopeuden viiden prosentin nosto (esimerkiksi 80 km/h:stä 84 km/h:iin) lisää henkilövahinkojen lukumäärää 10 prosentilla. Kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa kasvua on 20 prosenttia.
Jos esimerkiksi 30 kilometrin matka ajetaan 100 kilometrin tuntinopeudella 90 tuntinopeuden sijaan, on ajansäästö todella pieni, vain noin pari minuuttia.
Repivä ajotapa kuluttaa ja käy kukkaron päälle
Aggressiivinen ajotapa, jossa liikkeelle lähdetään renkaat vinkuen, kiihdytetään ja hetken päästä taas jarrutetaan, käy myös kukkaron päälle. Kiivas ajotyyli lisää auton, renkaiden ja polttoaineen kulumista.
– Repivä ajotapa kuluttaa renkaita huomattavasti enemmän ja nopeammin. Jos haluaa ajaa taloudellisesti ja turvallisesti, kannattaa välttää kiivaita kiihdytyksiä, jarrutuksia ja terävää kurvailua, painottaa Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.
Jos turvavälit ovat lyhyet ja edellä ajava jarruttaa äkillisesti, tärkeintä on saada auto pysähtymään mahdollisimman nopeasti. Hyvät renkaat lyhentävät jarrutusmatkaa ja peräänajon riskiä.
– Kevään kesärengastesteistä käy ilmi, että jarrutusmatkan ero hyvien ja huonojen renkaiden välillä märällä alustalla voi olla yli 12 metriä, eli yli kaksi auton mittaa, kun auto pysäytetään 80 kilometrin tuntinopeudesta.
Kaikkein huonoin valinta on ajaa kitkarenkailla kesä- ja syyskeleillä.
– Nastattomien talvirenkaiden talvikeleille suunniteltu pehmeämpi kumisekoitus ja erilainen rakenne pidentävät jarrutusmatkaa huomattavasti. Samoin kaarteissa ja äkkinäisissä väistöissä nastaton talvirengas on kesällä märällä tiellä liukas ja lämpimällä kelillä ohjautuvuudeltaan huomattavasti hitaampi kuin oikea kesärengas, Morri varoittaa.
Toiset huomioon liikenteessä ja arjessa
Liikenneturva pyrkii osaltaan parantamaan liikenteen vuorovaikutusta keväällä alkaneen ”Näe ihminen liikenteessä” -kampanjan avulla. Liikenne on yhteispeliä ja toisten huomiointi tienpäällä, kuten muussakin arjessa, on välttämätöntä.
– Riskikäyttäytyminen, kuten kaahaus, tarpeettomat ohitukset tai perässä roikkuminen, vähenee, jos liikenteessä pystyy käyttäytymään rennolla asenteella. Sillä, ettei itse kihise kiukusta, on myönteinen vaikutus myös kaikkien muiden tielläliikkujien ilmapiiriin, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.
Trafin Pohjonen on samoilla linjoilla.
– Toisten kiihkoiluun ei pidä lähteä itse mukaan eikä virheistä provosoitua. Liikenteessäkin kannattaa jakaa enemmän hyvää kuin huonoa mieltä.
