Liikenneturva selvitti keväällä nuorten käsityksiä pyöräilystä ja pyöräilykypärän käytöstä. Vaikka vajaa kolmasosa nuorista kertoi käyttävänsä kypärää pyöräillessään, yli kaksi kolmasosaa piti pyöräilykypärän käyttöä pyöräilijänä tarpeellisena. Liikenneturvan pyöräilykypäräkampanja herättelee nimenomaan nuoria kypärän käyttöön.
Liikenneturvan nuorisotutkimukseen* vastanneet 15-20-vuotiaat nuoret kertovat turvallisuuden ja halun suojata päänsä olevan suurin syy kypärän käyttöön. Myös se, että kypärää on käytetty pienestä pitäen ja se, että kypärä kuuluu pyöräilyyn nähtiin syinä käytölle vanhempien toiveiden lisäksi.
Suurimmat esteet kypärän käytölle koettiin olevan hankaluudet sen käytössä ja mukana kuljettamisessa: kypärä hiostaa tai sotkee kampauksen. Kypärää ei myöskään yksinkertaisesti tule käytettyä tai sitä ei omisteta. Nuorista 61 prosenttia kertoi, ettei käytä kypärää pyöräillessään ja 29 % kertoi käyttävänsä. Kymmenesosa ei pyöräillyt.
Vaikka esteitä kypärän käytölle löytyikin, kyselyssä nuorilta kysyttiin myös, mitä mieltä he ovat väitteestä, että kypärän käyttö on pyöräilijänä tarpeetonta, pyöräily on turvallista ilmankin. Useampi kuin kaksi kolmesta nuoresta (68 %) oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen kanssa. Samaa mieltä oli vain 27 % nuorista.
Yksilötasolla nuoret suhtautuvat kypärän käyttöön myönteisesti ja näkevät sen hyödyt. Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta monella pyöräilevällä nuorella ei kypärää näy päässä. Selittävänä tekijänä voi olla ryhmäpaine ja halu kuulua joukkoon – tai välttää erottautumista vertaisista. Ryhmässä voi tulla toimineeksi vastoin omia asenteita, sillä ulkopuolelle jäämisen pelko ylittää muut kannusteet, pohtii Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.
Suuri osa nuorista mieltää kypärän käytön pyöräilyssä tarpeelliseksi. Kuva Nina Mönkkönen /Liikenneturva.
Kypärästä hyötyä tutkitusti
Liikenneturvan koko väestölle suunnatussa kyselyssä** 13 prosenttia suomalaisista kertoi kaatuneensa tai joutuneensa onnettomuuteen pyörällä viimeisen kolmen vuoden aikana. Onnettomuuteen joutuneista yli kolme neljästä kertoi onnettomuuden olleen kaatuminen ilman muita osallisia.
Jos moottoriajoneuvoja ei ole onnettomuudessa osallisina, virallisiin tieliikenneonnettomuustilastoihin päätyvät vain ne onnettomuudet, joihin kutsutaan poliisi paikalle. Pyöräilytapaturmia tapahtuu paljon useammin kuin tilastot osoittavat, Suomessa noin 25 000 vuodessa, Kaistinen kertoo.
Ajamalla ennakoiden vähentää riskiä joutua onnettomuuteen tai kaatua. Onnettomuuden sattuessa pyöräilykypärän käyttäminen on yksinkertainen tapa ehkäistä päävammaa. Kypärä suojaa päätä tutkitusti myös hiljaisemmilla nopeuksilla. Vaikka onnettomuuksissa päätä useammin kolhiutuvat raajat, päähän kohdistuneet vammat ovat usein laadultaan vakavimpia., tiivistää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa.
Kampanja kannustaa pitämään päänsä
Liikenneturva kampanjoi kypärän käytöstä kouluvuoden alussa eritoten nuorille. Kypäräkampanjassa ”Pidä pääsi” Liikenneturva rohkaisee nuoria luottamaan omaan harkintakykyynsä.
Kun kypärän käyttö esitetään yhtä itsestään selvänä kuin leffaillan popparit tai Snapchatin filtterit, pyritään myös madaltamaan kypärän erottavaa leimaa – kypärähän on pyöräilevän normivaruste ikään katsomatta. Mukana kampanjassa ovat myös erilaiset nuorten seuraamat somepersoonat. Tavoitteena yhteistyöllä on herättää keskustelua kypärästä ilman saarnaamista ja rohkaista nuorta kypärän käyttöön vaikuttajien omien kokemusten kautta, kuvailee viestinnän suunnittelija Minna Saarinen Liikenneturvasta.
*Liikenneturva selvitti nuorten asenteita liikenteessä kyselytutkimuksella maalis-huhtikuussa 2018. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 625 15-20-vuotiasta nuorta.
** Suomalaisten kokemuksia liikenteestä ja pyöräilystä selvitettiin kyselytutkimuksella joulukuussa 2017. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Vastanneita oli yhteensä 1530 henkilöä, joista autoilevia oli 1212 eli 79 prosenttia
