Liikenne aiheuttaa noin viidesosan maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu tieliikenteestä.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidipäästöjä (CO2).
Päästöjä voidaan vähentää lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä, kävelyä ja pyöräilyä. Päästöjä voidaan vähentää myös lisäämällä ajoneuvojen energiatehokkuutta ja esimerkiksi alentamalla ajosuoritetta. Tärkeää on myös uudistaa autokantaamme siten, että entistä useampi auto käyttäisi käyttövoimanaan fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä, vetyä, biokaasua tai etanolia.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat
 |  |  |  |  |
| Sähköauto | Ladattava hybridi | Kaasuauto | Flexfuel | Vetyauto |
Vaihtoehtoja auton omistamiselle
Auton omistamisen sijaan on myös mahdollista saada auto tarvittaessa nopeasti käyttöön joko autovuokraamosta tai yhteiskäyttöpalveluista.
Näin autoilijaa verotetaan 10 vuoden aikana
Valtiovarainministeriön taulukko kertoo yleisellä tasolla verotuksen toimivuudesta ja miten se verottaa eri käyttövoimia.
Taulukko perustuu vuoden 2017 verotukseen ja siihen, miten verotus kohtelisi nykyisen verotuksen mukaisesti yleisellä tasolla tarkasteltuna eri käyttövoimia seuraavan kymmenen vuoden aikana. (Eli taulukko ei kerro siitä, että tulossa olisi esim. lisäveroja. Veromuutoksista päättää eduskunta.)
Vertailu on tehty 30 000 euron hintaisella autolla siksi, että se havainnollistaa verotuksen rakennetta ja käyttövoimien välisiä eroja verotuksen kannalta mahdollisimman selkeästi. Luvut ovat suuntaa-antavia. CO2-päästötiedot ovat elokuulta 2016 paitsi flexfuelin arvo, joka on simuloitu.
Taulukkoa ei voi suoraan soveltaa esimerkiksi omaan autoon, oman auton kustannuksia voi tarkastella esimerkiksi Autoliiton laskurilla.
Uusien, eri automallien ja käyttövoimia hyödyntävien autojen verotusta voi tarkastella esimerkiksi osoitteessa trafi.fi/autovertaamo.
Ensirekisteröidyt henkilöautot käyttövoimittain vuonna 2017
