Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Oman terveydentilan vaikutus ajamisen turvallisuuteen on huolettanut joka neljättä Liikenneturvan kyselyyn vastannutta kuljettajaa. Hetkellisesti ajokunto voi heikentyä flunssan, lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös esimerkiksi koronan aiheuttama matala mieli ja stressi voivat vaikuttaa ajokuntoon. Liikenneturva muistuttaa, että autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta. Ajokunnon tarkkailu on hyvä tapa jokaiselle kuljettajalle.
Koronan vaikutukset ulottuvat tällä hetkellä moneen elämän osa-alueeseen. Poikkeustilaan sopeutuminen ja läheisistä huolehtiminen koettelee ihmisten voimavaroja sekä aiheuttaa stressiä ja huolta. Stressi ja erilaiset tunnetilat vaikuttavat myös ajokykyyn, jos liikenteeseen lähetään mieli kuohuen.
”Liikenteessä havainnointi ja ennakointi vaativat meiltä tarkkaavaisuutta. Resurssimme ovat kuitenkin rajalliset. Joskus stressi voi nostaa vireystilan liian korkeaksi, jolloin ajokyky laskee. Stressaantuneella huomio voi olla omissa murheissaan, eikä liikenteessä, jolloin olennaisia asioita voi jäädä huomaamatta. Tutkimukset osoittavat myös, että tunnekuohunta lisää ajovirheitä ja kasvattaa onnettomuusriskiä”, kertoo Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo.
Huomio oman ajokunnon tarkkailuun
Matalan mielen ja stressin lisäksi ajokunto voi heikentyä hetkellisesti flunssan, lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemaa huolta terveydentilan vaikutuksesta ajamiseen loppuvuonna 2017. Joka neljäs vastannut oli kantanut huolta terveydentilansa vaikutuksesta ajosuoritukseen.
”Jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan. Toisinaan voinnin muutokset tapahtuvat vähitellen, mikä mahdollistaa varautumisen, mutta ajokunto voi romahtaa myös kertaheitolla esimerkiksi sairastumisen tai ylikuormittumisen takia. Flunssa voi aiheuttaa esimerkiksi reaktiokyvyn alentumista, jota ei kuitenkaan välttämättä huomaa heti itse. Huonovointisena on parempi jättää ajamiset väliin. Jokainen on myös vastuussa siitä, ettei aja haittaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena”, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.
Oman terveydentilan ja voinnin seuranta, ja sen arvioiminen suhteessa ajamisen turvallisuuteen on hyvä tapa jokaiselle:
- Tunnustele omaa oloasi. Älä aja, jos koet itsesi tokkuraiseksi tai huonovointiseksi.
- Jos sinulle määrätään lääkettä, kysy lääkäriltäsi tai apteekista sen vaikutuksista ajokykyyn. Muista mainita myös muut käyttämäsi lääkkeet. Niillä voi olla yhteisvaikutuksia.
- Tiedosta, että tunnetilasi voi vaikuttaa ajamiseen. Jos tunnet olosi esimerkiksi hyvin stressaantuneeksi, vältä ratin tai ohjaustangon taakse istumista. Siirrä ajoa tai siirry matkustajan paikalle.