Nykyaikana meillä on entistä enemmän vapaa-aikaa. Lisääntyneen vapaa-ajan kautta myös vapaa-ajan autoilu on luonnollisesti lisääntynyt, mutta se ei ole samalla tarkoittanut lisääntynyttä harrasteautoilua. Itseasiassa harrasteautojen lukumäärä on Suomessa vähentynyt, johon varmaan yksi syy on autoharrastuksen vaatima intensiivisyys ja alan osaaminen. Sen sijaan vapaa-ajalla autoilu ei vaadi kuin vapaata aikaa.
Tähän uuteen lisääntyneeseen vapaa-ajan tilaan on tullut uusia palveluita, joita edustavat myös uudet kasinot, jotka tuovat suomalaisille 24/7 käyttöön satoja erilaisia kasinopelejä, joita voi pelailla autossa matkustaessaa – ei ajaessa, mutta matkustajana. Vapaa-aika ja autojen uudet tekniikat ovat tuoneet autojen sisälle myös melkoiset viihdekeskukset, ja matkustamisesta on tullut perheellisillekin entistä hauskempaa ja viihdyttävämpää kun enää ei välttämättä tarvitse keksiä takapenkin matkustajille tekemistä.
Uudet tekniikat ja sähkö
Samalla kun autot ovat saaneet viihdekäyttöön tarkoitettuja sovelluksia ja teknisiä ratkaisuja, ollaan samalla ajamassa autoiluja kohti täyssähköautoja. Valitettavasti vain tällä hetkellä autojen käytössä oleva akkutekniikka ei mahdollista nykyisten huippulaitteiden käyttöä täysimääräisesti täyssähköautoissa. Tällä hetkellä kun sähköautolla voi ajaa kyllä pieniä matkoja kaupunkiajossa, mutta jo kaupungista kaupunkiin lähdettäessä saattaa eteen tulla jopa tuntien jonottaminen latauspistokkeella. Esimerkiksi ABC-asemilla on eri toimijoiden tarjoamia sähköauton latauspisteitä. Kannattaa tarkistaa aseman sivuilta, minkä valmistajan latauspiste asemalta löytyy. Pikalatauspisteissä maksimiteho on 50kW. Suurimmassa osassa on kaksi tasasähköistä pikalatausvaihtoehtoa. Laturilla voi pikaladata sekä CHAdeMO- (esim. Nissan, Mitsubishi) että CCS-standardin (esim. BMW, VW) mukaisia ajoneuvoja.
Tämän hetken mukaisesti sähköautoilu tulee jatkamaan kasvuaan, mutta nykyisellään se ei vielä pysty todellisuudessa kattamaan perheellisen autoilijan tarpeita, ainakaan pidemmillä matkoilla – sen sijaan hybridiautot ovat siihen kenties paras vaihtoehto. Kyse ei ole suoranaisesti oman talouden säästöistä, vaan pitkälle aikavälille laskettujen päästöjen määrissä. Jos jatkaisimme nykyisillä polttomoottoriautoilla ajamista, ilmasto-ongelmat todennäköisesti lisääntyisivät, mutta siirtymällä hybridien kautta vähitellen täyssähköautoihin, autoilun päästöt saadaa laskemaan- lasku ei tapahtu heti, vaan aikaa myöten.
Entä sitten tulevaisuuden tekniikat – nyt kehitetään autoja, jotka toimivat autonomisesti ja kun päästään täysin itseajaviin autoihin, ei autoissa ole enää ratteja ja saattaa olla, ettei autoista enää edes katsella ulos – vaan niistä tulee itseliikkuvia ”viihdekammioita”, joissa voi vaikka katsella elokuvan suoratoistopalvelusta tai matkan aikana seurata jääkiekko-ottelua 360 asteisesta katsomosta – siten, että on itse pelaajan näkökulmassa – täysin mahdollista melkeinpä jo nyt (lukuunottamatta itseajavaa autoa).
Autoliikenne ja päästöt
Totta kai iso valtamerialus aiheuttaa enemmän päästöjä kuin meidän oma henkilökohtainen autoilumme, mutta kaikkia asioita ei voida aina laittaa samalla viivalle. Nyky-yhteiskuntamme noudattelee monessa asiassa EU-tason päätöksia, ja myös autoliikenteen päästöjä seurataan EU-tasolla ja sieltä niitä myös rajataan ja annetaan jäsenmaille määräyksiä ja ohjeita noudatettaviksi.
Liikenne tuottaa lähes 30 % EU:n hiilidioksidipäästöistä, ja liikenteen päästöistä puolestaan 72 % on peräisin tieliikenteestä. EU haluaa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon). Tasaisen laskun jälkeen vuonna 2017 rekisteröidyt autot tuottivat keskimäärin 0,4 grammaa enemmän hiilidioksidia per kilometri kuin vuonna 2016.
Työajot vähenevät
Tiesitkö, että Euroopan mittakaavassa suomalaiset ovat toiseksi eniten etätöitä tekeviä? Vain Alankomaissa tehdään enemmän etätöitä ja mikäli etätyö lisääntyy muissakin Euroopan maissa, tarkoittaa se käytännössä sitä että työajokilometrit vähenevät ja ruuhkat samalla pienenevät. Työssä tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin aikaa vievää, ja vaikka työ olisi teknisesti mahdollista tehdä etänä, monet työkulttuuriin liittyvät asiat saattavat vielä estää sen monissa maissa.
Tosiasia kuitenkin on, että tieliikenteen raskasliikenne muuttuu jossain vaiheessa pitkälti automatisoiduksi robottiliikenteeksi, jota vain ajojärjestelijät monitoroivat omasta toimistostaan ja yksityisten työajot muuttuvat entisestään vapaa-ajan liikenteeksi – kuinka paljon tämä muutos sitten lopulta vähentää liikennettä ja liikenteen päästöjä nähdään tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kuitenkin on selvää, että Euroopassa mennään tällä suuntauksella mutta Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ollaan tulossa pitkän matkaa takamatkalta, ja maailmanlaajuisesti meillä on vielä pitkä matka edessä.
