Olennaista on, että lapsen ei tarvitse pelätä liikenteessä kulkemista arvaamattomien aikuisten takia. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Peruskoulujen lähiopetus kaikilla vuosiluokilla on alkamassa taas parin kuukauden tauon jälkeen. Liikenneturva ja Vanhempainliitto muistuttavat, että se tarkoittaa myös kouluteiden vilkastumista. Aikuisten vastuulla on pitää koulutiet turvallisina kulkemalla liikennesääntöjen mukaan ja noudattamalla nopeusrajoituksia. Vanhempien tehtävänä on näyttää lapsilleen turvallisen liikkujan esimerkkiä – ja kysyä aika ajoin myös koulumatkan sujumisesta.
Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista autoilevista 65 prosenttia kertoo, että kiireessä säännöt ja turvallisuus joskus unohtuvat liikenteessä. Jos apukuskina on kiire, voi se johtaa turvattomiin valintoihin: keltaisilla valoilla kiihdyttämiseen jarruttamisen sijasta, nopeusrajoitusten noudattamatta jättämiseen ja puutteelliseen havainnointiin.
”Olennaista on, että lapsen ei tarvitse pelätä liikenteessä kulkemista arvaamattomien aikuisten takia. Tiellä liikkujista erityisesti autoilijoilla on tärkeä rooli liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten noudattamisessa. Kun istuu ratin taakse, omilla valinnoilla tulisi pyrkiä tekemään liikenteestä mahdollisimman turvallista kaikille. Vaikka koulujen lähiopetuksen alkaminen tauon jälkeen tapahtuu näin keväällä, on se tervetullut muistutus meille aikuisille siitä, että liikenteessä ei kuljeta yksin. Nyt mennään ikään kuin kuin back to the old school, eli autoilijoilta vaaditaan samaa huolellisuutta kuin elokuussa”, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.
Tue lapsen itsenäistä liikkumista
Lapsen valmiudet liikkua liikenteessä itsenäisesti kehittyvät vähitellen iän ja kokemuksen myötä. Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kannustaakin vanhempia tukemaan lasten liikkumista jalan ja pyörällä. Jos vanhemmat vievät lapset kouluun autolla, liikennemäärät ja mahdolliset riskit koulujen lähistössä kasvavat. Koulumatkan sujumisesta kannattaa kuitenkin olla perillä.
”Vaikka koulutie olisi näin toukokuussa tuttu, mahdollisuuksien mukaan voisi aamulla lähteä kaveriksi koulumatkalle. Näin voi varmistua siitä, että lapsi osaa toimia eteen tulevissa tilanteissa ja ettei reitin varrella ole tilanteita, jotka lapsi kokee epäselvinä tai vaarallisina. Jos vastaan tulee hankalampi paikka, voi ratkaisun puntaroida yhdessä juuri siinä tilanteessa, jolloin toimintaohje jää paremmin lapsen mieleen. Liikennejärjestelyissä on aina voinut tapahtua myös muutoksia esimerkiksi työmaiden takia”, Siimes vinkkaa ja huomauttaa, että vaikka koronan takia aikuisten ei ole suotavaa tulla koulun pihalle asti, voi lapsen saattaa koulun lähistölle.
Koulumatkan yhteinen läpikäyminen on erityisesti tarpeen, jos lapsi vaihtaa kulkutapaa esimerkiksi kävelystä pyöräilyyn. Pyörällä turvallisin koulumatka voi kulkea eri reittiä kuin kävellen. Koulumatka kannattaakin kulkea lapsen kanssa läpi sillä kulkuvälineellä, millä hän koulutien tulee taittamaan. Yhteisillä retkillä vanhemman näyttämä esimerkki on tärkeä.
”Aikuinen on jatkuvana esimerkkinä lapsille, on kyse sitten pöytätavoista tai liikenteessä kulkemisesta. Se, miten aikuiset käyttäytyvät liikenteessä, vaikuttaa siihen, millaisiksi liikkujiksi lapset kasvavat”, Markkanen muistuttaa.
Pyörän satulaan pitkästä aikaa? Myös pyörän ja kypärän kunto kannattaa tarkistaa ennen kouluun paluuta. Yhteisessä tuokiossa apuna voi käyttää vaikkapa Liikenneturvan pyörän kunnon tarkistuskorttia.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten liikenneasenteita joulukuussa 2019. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1000 henkilöä, joista autoilevia oli 795 henkilöä.
