Jopa 92 prosenttia suomalaisista pysähtyisi ja tarjoaisi apua onnettomuuspaikalla. Autoklinikan asiakaspalvelun keräämien tarinoiden perusteella pienikin apu voi olla merkittävää, sillä usein vahinko sattuu yllättäen ja tilanne on monelle outo. Vahinkotilanteessa saattavat myös kiitokset jäädä hämmennyksessä lausumatta. Autoklinikka haluaakin nostaa tänä keväänä esiin auttajia Sankari Liikenteessä -haullaan.
Kolarikorjaukseen erikoistuneen Autoklinikan teettämä kyselytutkimus paljastaa, että jopa 92 prosenttia suomalaisista pysähtyisi tarjoamaan apua onnettomuuspaikalle. Pääkaupunkiseudulla pysähtyjien osuus laskee hieman alle 90 prosentin, kun taas alle 10 000 asukkaan kunnissa jopa 97 prosenttia ilmoittaa pysähtyvänsä tarjoamaan apua turmapaikalle.
Autoilijoista 76 prosenttia kuljettaa mukana autossaan ensiapulaukkua ja melkein vastaava osuus, 71 prosenttia, kertoo hallitsevansa perinteiset ensiapu- ja elvytystaidot. Suomalaiset osaavat siis varautua yllätyksiin tien päällä. Varmimmin ensiapulaukku löytyy 55-64-vuotiaiden ajoneuvoista. Ensiaputaidoistaan taas huolehtivat parhaiten alle 35-vuotiaat, joista jopa 80 prosenttia kertoi taitavansa ensiavun ja elvytyksen.
– Olemme Autoklinikan asiakaspalvelussa huomanneet, että pienikin kolhu voi saada ajajan hätääntymään, etenkin jos vastaavasta tilanteesta ei ole aiempaa kokemusta. Tällöin jo pelkkä toisen ihmisen läsnäolo voi olla rauhoittavaa ja tärkeää. Apua voi ja kannattaa siis tarjota sekä isoissa kolareissa että pienemmissä liikennevahingoissa, kertoo Helena Ruuska Autoklinikan asiakaspalvelusta.
Turmapaikkojen ohi pysähtymättä ajavilla suomalaisilla on tutkimuksen mukaan kolme pääsyytä valitsemaansa toimintatapaan. 30 prosenttia heistä ei tiedä, miten hätätilanteessa tulisi toimia. 28 prosenttia pelkää tulevansa huijatuksi tai ryöstetyksi pysähtyessään. Noin neljännes taas ajattelee, että joku muu pysähtyy auttamaan joka tapauksessa. Suurin osa vastaajista, jotka eivät itse pysähdy, kertovat kuitenkin ilmoittavansa näkemästään onnettomuustilanteesta viranomaisille.
– Vakavan liikenneonnettomuuden kohdalla on tärkeää kuunnella paikalle kutsuttuja viranomaisia. Apua voi tarjota ohjeistuksen mukaisesti, ja ennen ammattiavun saapumista esimerkiksi loukkaantuneen rauhoittelu tai lämpimänä pitäminen voi myös olla arvokas apu, Ruuska rohkaisee.
Kiireessä auttaja jää helposti kasvottomaksi
Onnettomuustilanne on usein hyvin hektinen ja yllättävä, ja jälkeenpäin muistikuvat siitä voivat olla hämärät. Hämmennyksen keskellä apuun saapuneen kanssaihmisen nimen kysyminen tai kiittäminen saattavatkin jäädä tekemättä.
– On myös mahdollista, että auttaja ja avunsaaja eivät kohtaa lainkaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa parkkeerattua autoa kolhaissut taho on kadonnut vähin äänin paikalta ja tarkkaavainen ohikulkija on ottanut kolhijan rekisterinumeron ylös ja jättänyt sen auton tuulilasiin. Myös tällaisiin tarinoihin olemme asiakaspalvelussa törmänneet, Ruuska muistelee.
Näistä syistä Autoklinikka käynnistää maanantaina 14. toukokuuta Sankari Liikenteessä -haun. Tarkoituksena on jakaa kiitosta henkilöille, jotka ovat tarjonneet apua liikenteessä vahingon yllättäessä. Sankarit voivat olla jalankulkijoita, pyöräilijöitä tai autoilijoita, joita halutaan julkisesti kiittää.
Kolmen tulevan viikon aikana apua saaneilla henkilöillä on mahdollisuus kertoa tarinoita auttajista osoitteessa www.sankariliikenteessä.fi. Pienikin apu voi olla hädän hetkellä merkittävää, joten kaikenlaiset kertomukset ovat tervetulleita. Pyrkimyksenä on tuoda esille pyyteetöntä apua tarjonneita ihmisiä antamalla heille kasvot.
Saapuneet tarinat käy läpi asiantuntijaraati, jonka jäseniä ovat Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Petri Kajanne, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen ja Helena Ruuska Autoklinikan asiakaspalvelusta. Raadin tehtävänä on nostaa esiin neljä tarinaa, jotka julkistetaan esimerkkeinä positiivisesta auttamisesta liikenteessä.
Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1064 mannersuomalaista ja otos kerättiin viikoilla 5–7 internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.
Tarkempaa tietoa sankarien hausta: www.sankariliikenteessä.fi
