Ajoneuvojen keskinopeudet ja onnettomuusmäärät ovat laskeneet tieosuuksilla, joilla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Automaattivalvonnan positiiviset liikenneturvallisuusvaikutukset näyttävät kantavan myös valvonnan ulkopuoliselle osalle tieverkkoa.
Trafin ja ELY-keskuksen tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksia ajonopeuteen ja liikenneturvallisuuteen 11 tieosuudella, jolla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta vuosina 2007-2014.
Tutkimuksen mukaan ajoneuvojen keskinopeudet ovat laskeneet 2 km/h kiinteän automaattivalvonnan tiejaksoilla. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski valvontajaksoilla neljänneksen ja liittymäonnettomuuksien määrä väheni myös selvästi.
Nopeudet laskivat myös vertailuteillä
Valvonnan vaikutusten arvioimiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisessä kehityksessä tapahtuneita vastaavia muutoksia vertailuteillä, joilla ei ole ollut käytössä automaattivalvontaa. Keskinopeudet laskivat vertailuteillä 1,2 km/h ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski 18 %.
Tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ajonopeudet ovat laskeneet ainakin osittain automaattivalvonnan ansiosta myös valvonnan ulkopuolisella päätieverkolla. Tutkimuksessa huomautetaan myös, että automaattivalvontaa on lisätty voimakkaasti vuosina 2005-2007, mikä on voinut heijastua laajemminkin liikennekäyttäytymiseen.
Liikenneturvallisuusvaikutukset näyttävät säilyvän myös pidemmän aikavälin tarkastelussa
”Liikenneturvallisuusnäkökulmasta on erittäin positiivista, että ajonopeudet ovat laskeneet aikaisemmasta, ja erityisen hienoa on, että trendistä näyttää tulleen pysyvä näillä tutkituilla tieosuuksilla”, kertoo erityisasiantuntija Riikka Rajamäki Trafista.
Ajoneuvojen keskinopeudet olivat laskeneet tutkituilla automaattivalvonnan tieosuuksilla keskimäärin 2 km/h myös pitkän aikavälin (n. 10 v.) tarkastelussa. Vertailuteillä keskinopeudet laskivat pitkällä aikavälillä 0,9 km/h.
”Automaattisista nopeusvalvontakameroista tulisi käyttää nimitystä automaattiset liikenneturvallisuuskamerat. Valvontajärjestelmän arvioidaan säästävän joka vuosi 87 henkilövahinko-onnettomuutta ja 22 liikennekuolemaa. Järjestelmällä on todella merkittävät turvallisuushyödyt”, toteaa liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta
Uudet kriteerit automaattivalvonta-alueiden valitsemiseksi
Liikenneturvallisuuden edistämiseksi tutkimuksessa kartoitettiin myös automaattivalvontaan sopivia tiejaksoja, joilla ajonopeudet ovat korkeat ja onnettomuusmäärät suuret. Kartoituksen perusteella laadittiin kriteerit uusien automaattivalvontajaksojen määrittelemiseksi.
Pääpiirteissään uudet valintakriteerit noudattavat nykyisiä, mutta tutkimustulosten perusteella todettiin, ettei valvontaa ole tarkoituksenmukaista sijoittaa tasaisesti teiden linjaosuuksille, vaan esimerkiksi liittymäalueille ja muihin liikenneturvallisuuden ongelmapaikkoihin.
Uusien kriteerien perusteella tutkimuksessa tunnistettiin 4 mahdollista uutta valvontajaksoa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sekä 3 jaksoa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.
”Tutkimuksessa tunnistetut 7 tiejaksoa ovat pitkiä yhtenäisiä maantiejaksoja, ja saman tyyppisille teille on perinteisesti sijoitettukin valvontaa. Koska valvonnan vaikutukset ovat erityisen voimakkaita kamerapylväiden läheisyydessä, voidaan valvonnalla kuitenkin parantaa liikenneturvallisuutta tunnistettujen kohteiden lisäksi myös paikallisemmin esimerkiksi suurten kaupunkien sisääntuloväylillä”, kertoo tutkija Petra Reimi.
Kiinteän automaattivalvonnan vaikutukset ja kohdentaminen, vuosina 2007–2014 käyttöön otettujen jaksojen arviointi ja uusien valvontakohteiden sijoittaminen -tutkimus on julkaistu kokonaisuudessaan Trafin julkaisut-sivulla. Tutkimuksen on tehnyt Aalto-yliopiston diplomityönään Petra Reimi.
