Laske ajonopeutta maanteillä: metsästyskauden alku lisää hirvikolarien määrää

Hirvikolarin riski on Ifin vahinkotilastojen perusteella suurin loka–joulukuisena perjantaina hämärän aikaan. Lauantaina alkava hirvenmetsästyskausi saa hirvet tavallista enemmän liikkeelle. Paras tapa ennakoida ikäviä kohtaamisia on ajonopeuden laskeminen hirvien liikkuma-alueella etenkin pimeällä.

Viime vuonna Suomessa tilastoitiin Liikenneturvan* mukaan kaikkiaan 1 824 hirvionnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui lähes 150 ihmistä. Ifin vahinkotilastojen mukaan marraskuussa tapahtuu lähes viidennes vuoden kaikista eläinkolareista, joista valtaosa on juuri hirvieläinvahinkoja. Yhteensä loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista. Viikonpäivistä perjantai on selkeästi synkin päivä, jolloin kolaroidaan eniten.

– Etenkin vilkkailla pääteillä hirvikolarien sesonkiaika kannattaa nyt huomioida. Kun autoilet hirvien liikkuma-alueella, vähennä aina nopeutta, käytä pimeällä mahdollisimman paljon kaukovaloja ja tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä muistuttaa.

Ifin tilastojen perusteella eläinkolarit ovat yleistyneet koko 2010-luvun ajan. Henkilöautoille korvattujen eläinkolarivahinkojen korvaussumma on tuona aikana yli kaksinkertaistunut. Painava hirvi aiheuttaa autolle usein isoa vahinkoa: Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin yli 3100 euroa.

– Suomen teillä ajetaan yhä enemmän, mikä lisää todennäköisyyttä sille, että vahinkojen määrä edelleen kasvaa. Onneksi uusien henkilöautojen turvallisuuden paraneminen voi toisaalta vähentää kaikkein vakavimpia onnettomuuksia, arvioi Koskela.

Muista väistää hirvi peräpuolelta

Yli 70 prosenttia hirvionnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä. Pimeyden lisäksi suurin riski hirvikolarille on korkea ajonopeus: riski loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.

– Mitä enemmän on nopeutta, sitä vähemmän aikaa jää reagoida. Tilanne tulee usein eteen hyvin nopeasti, mutta jos hirvi juoksee tielle, muista väistää eläin peräpuolelta. Törmäystilanteessa hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot. Hirvi saattaa myös ehtiä auton alta pois, koska se vaihtaa hyvin harvoin kulkusuuntaansa äkillisesti, Koskela muistuttaa.

Eläinkolarin omalle autolle aiheuttamia vaurioita korvataan Ifin kaikista kaskovakuutuksista bonusta alentamatta.

*Lähde: Liikenneviraston tilastoja 6/2018: Hirvionnettomuudet vuonna 2017
Ifin autovahinkotilastot