Ajonopeudella ja osakesijoittamisella näyttää olevan yhteys. Sakkonopeutta ajavien kuljettajien sijoitussalkuissa on muita todennäköisemmin osakkeita.
LähiTapiolan kysyi yli 700 suomalaiselta heidän ajotaipumuksistaan ja sijoituksistaan maaliskuussa. Puolet vastanneista kertoi ajavansa lievää ylinopeutta, joka useimmiten johtaisi poliisin huomautukseen. Kymmenen prosenttia vastanneista painaa kaasujalkaa sen verran, että vauhti voisi kiinni jäädessä johtaa rikesakkoon.
Ylinopeutta ajaneista kaksi prosenttia oli saanut päiväsakkoja ja kymmenen prosenttia rikemaksun. Seitsemälle prosentille oli tullut huomautus ajonopeudesta.
Ylinopeuteen taipuvaiset kuljettajat uskaltavat ottaa riskiä myös sijoituksissaan. LähiTapiolan ekonomistien selvityksen mukaan sakkonopeutta ajavista ajureista 36 prosenttia omisti osakkeita. Huomautusnopeutta ajavista osakkeiden omistusosuus putoaa kolmannekseen, kun rajoitusten mukaan ajaneista osakkeita oli viidenneksellä.
-Toiset ottavat mielellään riskejä, toiset välttävät niitä viimeiseen asti. Ylinopeus voi kostautua sakkoina, mutta silti monien vaakakupissa voitettu aika painaa enemmän ja tietoinen riski otetaan. Osakkeissa on aina tappion mahdollisuus olemassa, mutta useimmiten huonotkin jaksot päättyvät lopulta hyvin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Akateemiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ajokäyttäytyminen näkyy osakekaupankäyntitavoissa. Ylinopeutta ajavat henkilöt usein ajavat ylinopeutta myös osakemarkkinoilla.
-Riskikuskin ja riskisijoittajan ajattelussa voi hyvin olla saman tyyppisiä piirteitä. Ensimmäiseksi tulevat mieleen yliluottamus ja tappion vastenmielisyys. Yliluottamus voi johtaa ajatteluun, että pystyn kyllä taitavana kuskina hallitsemaan ylinopeuden aiheuttavat vaaratilanteet ja toisaalta, että pystyn sopivasti ostamaan ja myymään osakkeita, jolloin tappioriskit ovat hyvin hallinnassa.
Opi tuntemaan itsesi säästäjänä
Nummiaro neuvoo säästäjiä tunnistamaan oma riskikäyttäytyminen. Tunteet ovat osa säästämistä.
Säästäjän on hyvä oppia tuntemaan oma riskinsietokyky. Säästämisessä olennaista on pitkäjänteisyys ja säännönmukaisuus. Huonoin vaihtoehto on katkaista säästäminen heikkojen jaksojen sattuessa.
Aloittelevaa säästäjää Nummiaro kehottaa myös tunnistamaan tunteensa. Aloittamisen kynnys voi nousta turhan korkeaksi tappioinhon ja katumuksen pelon vuoksi. Ironista on, että vastemielisyys tappioita kohtaan saa ihmiset turvautumaan talletuksiin. Harvoin kuitenkaan talletusten korot pysyvät hintojen nousun vauhdissa ja näin tallettajalle syntyy lähes varmaa ostovoimatappiota.
Katumuksen pelko puolestaan siirtää säästämisen aloittamista aina vaan edemmäksi tulevaisuuteen. Parasta mahdollista ajoitusta on muutenkin mahdoton tietää, joten kuukausisäästäminen on hyvä tapa ratkaista ajoituspulma.
Myös voimakkaasti riskiä ottavan on syytä miettiä tunteitaan.
– Riskikuskin kannattaa miettiä erityisesti vaaratilanteiden häntäriskiä, eli riskiä, joka tapahtuu vain todella harvoin, mutta sen seuraukset ovat sitäkin vakavammat. Onnettomuudet vaativat ihmishenkiä ja vaarantavat tarpeettomasti muunkin liikenteen. Häntäriskin pitäisi painaa enemmän kuin yliluottamus tai muut ihmisluonteen piirteet, jolloin menohalut tasoittuvat rajoitusten mukaisiksi, Nummiaro neuvoo.
-Riskisijoittajan kannattaa kirjata ylös tavoitteet ja sijoitushorisontti. Mitä pidempi sijoitushorisontti on, sitä todennäköisemmin osakeriskinotto muuttuu kannattavaksi, kun suhdanteet ja heikot sijoitusjaksot tasoittuvat. Maltillisella riskillä voi aina aloittaa ja selvittää omaa riskinottokykyä kokemusten kautta. Katumuksen pelkoa voi hillitä automatisoimalla kuukausisäästämisen. Kannattaa myös vahtia, ettei luottamus omiin kykyihin johda ylitreidaamiseen, jolloin kaupankäyntikustannukset alkavat syödä tuottoa.