KotiLiikenne ja säännötAjoneuvolaki ja EU-lainsäädäntö: mitä vuoden 2021 uudistus muutti

Ajoneuvolaki ja EU-lainsäädäntö: mitä vuoden 2021 uudistus muutti

Suomen ajoneuvolaki uudistettiin vastaamaan EU:n lainsäädäntöä, ja uusi laki (ajoneuvolaki 82/2021) tuli voimaan 1. maaliskuuta 2021. Uudistuksen ydin on yksinkertainen: päällekkäinen sääntely poistettiin. EU:n tyyppihyväksyntää koskevat ajoneuvot – autot, mopot, moottoripyörät ja traktorit – säännellään suoraan EU-tason säädöksissä, ja kansallisessa laissa säädetään enää vain Suomen omista ajoneuvoluokista ja varusteista. Tämä artikkeli selittää selkokielisesti, mitä uudistus käytännössä muutti, miksi Suomen oma kevytautoluokka lopulta kaatui ja mitä varoituskolmiota koskeva 500 kilogramman raja tarkoittaa esimerkiksi moottoripyöräilijöille.

Pikafaktat

LakiAjoneuvolaki 82/2021
Voimaantulo1.3.2021
KorvasiVanhan ajoneuvolain (1090/2002)
EU-taustaPuiteasetus (EU) 2018/858, sovellettavaksi 1.9.2020
EU:n sääntelemätAutot, mopot, moottoripyörät ja traktorit
Kansalliseen sääntelyyn jäivätMoottorityökoneet, maastoajoneuvot, nastat ja nastarenkaat
Valvova viranomainenLiikenne- ja viestintävirasto Traficom
KevytautotOma luokka kaatui EU-komission vastustukseen; kevytautolait kumottiin 1.11.2020
VaroituskolmioPakollinen, jos kokonaismassa yli 500 kg

Mikä ajoneuvolaki on ja miksi se uudistettiin?

Ajoneuvolaki on Suomen keskeinen laki, joka määrittelee ajoneuvojen luokat, tekniset vaatimukset, hyväksynnän ja valvonnan. Vanha ajoneuvolaki (1090/2002) oli vuosien saatossa paikkailtu monin muutoksin, ja samaan aikaan EU oli uudistanut omaa ajoneuvosääntelyään. Käytännössä sama asia saatettiin säätää sekä EU:n asetuksessa että Suomen laissa, mikä loi päällekkäistä ja osin ristiriitaista sääntelyä.

Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää tilannetta. Hallituksen esitys (HE 177/2020 vp) annettiin eduskunnalle vuonna 2020, ja laki hyväksyttiin voimaan 1.3.2021. Uusi ajoneuvolaki korvasi vanhan lain ja sovitti kansallisen sääntelyn yhteen EU:n voimaan tulleen asetuksen kanssa. Keskeinen periaate on, että kun jostakin asiasta on jo säädetty sitovasti EU-tasolla, sitä ei enää toisteta Suomen laissa.

Mitä EU-puiteasetus muutti syyskuussa 2020?

EU:n niin sanottu puiteasetus eli asetus (EU) 2018/858 autojen ja niiden perävaunujen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta tuli sovellettavaksi 1. syyskuuta 2020. Puiteasetus tarkoittaa säädöstä, joka kokoaa yhteen ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ja markkinavalvonnan pelisäännöt koko EU:n alueelle. Se kumosi aiemman puitedirektiivin (2007/46/EY).

Tyyppihyväksyntä tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen vahvistaa, että tietty ajoneuvomalli täyttää turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Kun ajoneuvotyyppi on hyväksytty yhdessä EU-maassa, se kelpaa koko unionin alueella. Asetus yhdenmukaisti nämä menettelyt niin, ettei yksittäinen jäsenvaltio voi enää luoda omia poikkeavia hyväksyntävaatimuksiaan EU:n sääntelemille ajoneuvoille. Juuri tähän muutokseen Suomen ajoneuvolaki piti sovittaa.

Mitkä ajoneuvoluokat jäivät kansalliseen sääntelyyn?

Suurin käytännön muutos on työnjako Suomen lain ja EU:n säädösten välillä. Kansallisessa ajoneuvolaissa säädetään jatkossa lähtökohtaisesti vain kansallisten ajoneuvoluokkien ja varusteiden hyväksynnästä sekä markkinavalvonnasta. Muiden ajoneuvoluokkien – muun muassa autojen, mopojen, moottoripyörien ja traktorien – hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta säädetään EU:n lainsäädännössä. Kolme kansalliseen sääntelyyn jäänyttä ryhmää ovat seuraavat.

Moottorityökoneet

Moottorityökoneet, kuten kaivinkoneet, pyöräkuormaajat ja muut työkoneet, eivät kuulu EU:n ajoneuvotyyppihyväksynnän piiriin samalla tavalla kuin tieliikenteen henkilö- ja tavara-autot. Siksi niiden kansallisesta hyväksynnästä ja valvonnasta voidaan säätää Suomessa. Nämä koneet liikkuvat usein työmailla ja vain rajoitetusti tieliikenteessä.

Maastoajoneuvot

Maastoajoneuvot, kuten moottorikelkat ja osa mönkijöistä, ovat niin ikään kansallisesti säänneltyjä. Niiden käyttöympäristö ja ominaisuudet poikkeavat tavallisesta tieliikenteestä, joten niihin sovelletaan Suomen omia sääntöjä. Jos harkitset tällaisen ajoneuvon hankintaa, kannattaa tutustua siihen, miten mönkijän eli maastoajoneuvon erityispiirteet vaikuttavat turvalliseen käyttöön.

Nastat ja nastarenkaat

Myös nastat ja nastarenkaat kuuluvat kansallisen sääntelyn piiriin. Talvirenkaiden nastoitus, nastojen ulkonema ja käyttöajat ovat Suomessa säänneltyjä, koska ne liittyvät kansallisiin olosuhteisiin ja tienpintojen kulumiseen. Lue tarkemmin, mitä kannattaa huomioida talvirenkaiden vaihdossa ja nastarenkaiden käytössä.

Mitä markkinavalvonta tarkoittaa ja kuka siitä vastaa?

Markkinavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että myytävänä olevat ja maahantuodut ajoneuvot ovat turvallisia ihmisten terveydelle, omaisuudelle ja ympäristölle, eivätkä oikein asennettuina ja käytettyinä aiheuta vaaraa. Markkinavalvonta on siis jälkikäteistä valvontaa: viranomainen seuraa markkinoilla olevia tuotteita ja voi puuttua tilanteeseen, jos ajoneuvo tai sen varuste ei täytä vaatimuksia.

Suomessa ajoneuvojen markkinavalvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Uusi ajoneuvolaki vahvisti valvonnan keinovalikoimaa: Traficom voi muun muassa antaa tarkempia määräyksiä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta ja määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja vaatimusten rikkomisesta. Valvonta jakautuu niin, että EU:n sääntelemien ajoneuvojen osalta noudatetaan puiteasetuksen menettelyjä ja kansallisten luokkien osalta Suomen lakia.

Vertailu

Ajoneuvo- tai varusteryhmäKuka sääntelee hyväksynnän ja markkinavalvonnan?
Henkilö- ja tavara-autot (M- ja N-luokka)EU-lainsäädäntö (puiteasetus 2018/858)
Mopot ja moottoripyörät (L-luokka)EU-lainsäädäntö
TraktoritEU-lainsäädäntö
MoottorityökoneetKansallinen ajoneuvolaki
Maastoajoneuvot (esim. moottorikelkat, osa mönkijöistä)Kansallinen ajoneuvolaki
Nastat ja nastarenkaatKansallinen ajoneuvolaki

Kevytautot – miksi Suomen oma luokka lopulta kaatui?

Kevytauto oli Suomen yritys luoda nuorille suunnattu ajoneuvoluokka, ja juuri se havainnollistaa, miksi kansallisista erillisratkaisuista jouduttiin luopumaan. Suunnitelmassa tavallinen henkilöauto olisi muunnettu nopeudeltaan 60 kilometriin tunnissa rajoitetuksi kevytautoksi, jota 15 vuotta täyttänyt olisi saanut kuljettaa mopoauton ajokortilla (AM/121). Ajoneuvo oli tarkoitus luokitella T1-luokkaan eli eräänlaiseksi traktoriksi.

Teknisen Kaupan Liiton tulkinnan mukaan ajoneuvolakiuudistus vahvisti juuri sitä, ettei yksikään EU-maa voi enää luoda omia kansallisia ajoneuvoluokkia tällä tavalla. Liiton moottoripyöräjaoston johtava asiantuntija Hannu Kyyhkynen totesi, että lakiluonnos kevytautoista oli jo alun perin EU-asetusten vastainen ja että EU-komissio huomautti Suomea useaan otteeseen virheellisestä lainsäädännöstä.

Lopputulos oli selvä. Euroopan komissio ei hyväksynyt Suomelle poikkeusta EU:n ajokorttidirektiivistä: kevytautoa ei voitu rinnastaa maa- tai metsätaloustraktoriin, vaan se oli kohdeltava moottoriajoneuvona. Omaa kansallista ajokorttiluokkaa ei direktiivin mukaan voinut luoda, eikä B-luokka soveltunut ikärajan vuoksi. Kevytautolait oli alun perin tarkoitus saattaa voimaan 1.11.2019, mutta niitä lykättiin vuodella, ja lopulta liikenne- ja viestintäministeriö päätti kumota ne. Kevytautolait kumottiin 1. marraskuuta 2020. Jos aihe kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua siihen, mitä eri ajokorttiluokista on hyvä tietää.

Varoituskolmio ja 500 kilogramman raja – mikä muuttui moottoripyöräilijöille?

Uuden ajoneuvolain mukaan tieliikennekäyttöön tarkoitetussa ajoneuvossa on oltava mukana varoituskolmio, jos ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 500 kilogrammaa. Vaatimus ei koske O1-luokan ajoneuvoja eikä muita kokonaismassaltaan enintään 750 kilogramman hinattavia ajoneuvoja – niiden osalta riittää, että varoituskolmio on vetoajoneuvossa. Varoituskolmio on ollut pakollinen yli 500-kiloisissa moottoriajoneuvoissa jo pitkään, joten raja itsessään ei ollut uusi.

Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto piti rajaa kuitenkin ongelmallisena, koska suuret touring-pyörät voivat ylittää 500 kilogramman kokonaismassan ja joutua näin vaatimuksen piiriin. Jaoston puheenjohtaja Mikko Summa huomautti, ettei moottoripyöriltä ole tarkoituksenmukaista vaatia varoituskolmion kuljettamista, koska pyörissä on säilytystilaa vähän tai ei lainkaan. Moottoripyörän voi usein siirtää pois muiden tieltä, ja muita tienkäyttäjiä voi varoittaa muilla keinoin. Liitto ehdotti joko massarajan selvää nostamista tai yksinkertaisemmin vaatimuksen poistamista ajoneuvoluokittain ainakin kaksipyöräisiltä moottoripyöriltä.

Lopullisessa, voimaan tulleessa laissa 500 kilogramman raja kuitenkin säilyi, eikä kaksipyöräisille moottoripyörille tullut erillistä poikkeusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtaosaa moottoripyöristä vaatimus ei kosketa, koska ne jäävät alle 500 kilogramman kokonaismassan. Vain raskaimmat pyörät voivat ylittää rajan. Vaatimusten yksityiskohdat kannattaa aina tarkistaa ajantasaisesta laista, sillä tämä artikkeli on yleistajuinen selitys eikä oikeudellista neuvontaa.

Mitä hyötyä sääntelyn yhdenmukaistamisesta on?

Yhdenmukaistamisen suurin hyöty on selkeys. Kun samasta asiasta säädetään vain yhdessä paikassa, maahantuojien, valmistajien ja viranomaisten ei tarvitse tulkita kahta osin päällekkäistä säädöstä yhtä aikaa. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa ja virhetulkintoja.

  • Yhtenäiset markkinat: EU-tyyppihyväksytty ajoneuvo kelpaa kaikkialla unionissa ilman kansallisia lisävaatimuksia, mikä helpottaa kauppaa ja maahantuontia.
  • Vähemmän päällekkäisyyttä: kansallisessa laissa ei toisteta sitä, mikä on jo säädetty EU-tasolla, joten lainsäädäntö on luettavampaa.
  • Ennakoitavuus kuluttajalle: ajoneuvojen turvallisuus- ja ympäristövaatimukset ovat samat eri jäsenmaissa.
  • Selkeä valvontavastuu: Traficomin rooli markkinavalvonnassa ja seuraamusten määräämisessä on kirjattu lakiin.

Haittapuolena on liikkumavaran kaveneminen: Suomi ei voi enää räätälöidä omia ajoneuvo- tai ajokorttiluokkiaan EU:n sääntelemille ajoneuvoille, kuten kevytautoesimerkki osoitti. Kansallisia erityistarpeita on jatkossa ajettava EU-sääntelyn valmistelun kautta.

Yleisimmät väärinkäsitykset ja virheet

Lakiuudistuksesta liikkuu edelleen vanhentunutta tietoa, koska aihe oli esillä jo vuosina 2019–2020. Seuraavat ovat tavallisimpia väärinkäsityksiä.

  • ”Kyse on vielä pelkästä ehdotuksesta.” Ei pidä paikkaansa. Laki hyväksyttiin ja ajoneuvolaki 82/2021 tuli voimaan 1.3.2021.
  • ”Kevytautot tulevat vielä.” Kevytautolait kumottiin 1.11.2020 komission vastustuksen vuoksi. Vastaava ratkaisu edellyttäisi muutoksia EU:n ajokorttidirektiiviin.
  • ”Kaikkiin moottoripyöriin on pakko hankkia varoituskolmio.” Vaatimus koskee vain yli 500 kilogramman ajoneuvoja, joten useimmat moottoripyörät jäävät sen ulkopuolelle.
  • ”Suomi säätää edelleen autojen hyväksynnästä.” Autojen, mopojen, moottoripyörien ja traktorien hyväksyntä ja markkinavalvonta perustuvat EU-lainsäädäntöön, ei kansalliseen lakiin.
  • ”Markkinavalvonta tarkoittaa katsastusta.” Nämä ovat eri asioita. Markkinavalvonta kohdistuu markkinoilla oleviin tuotteisiin, kun taas katsastus kohdistuu yksittäisen ajoneuvon kuntoon. Katsastuksesta kannattaa lukea erikseen, sillä katsastusaikaväleihin on tullut omia muutoksiaan.

Kenelle uudistus on merkityksellinen?

Uudistus koskettaa laajaa joukkoa, vaikka tavallinen autoilija ei välttämättä huomaa sitä arjessaan. Ajoneuvojen maahantuojille ja valmistajille se tarkoittaa, että hyväksyntä- ja valvontamenettelyt löytyvät pääosin EU-asetuksesta. Moottoripyöräilijöiden on hyvä tiedostaa varoituskolmion 500 kilogramman raja raskaimmissa pyörissä; moottoripyörien ja mopojen suosio on ollut kasvussa, joten vaatimusten tunteminen on ajankohtaista. Työkoneiden ja maastoajoneuvojen käyttäjiä koskevat edelleen kansalliset säännöt. Laki asettuu myös osaksi laajempaa liikennelainsäädännön uudistusaaltoa, johon kuuluu esimerkiksi uuden tieliikennelain tuomia muutoksia.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Milloin uusi ajoneuvolaki tuli voimaan?

Uusi ajoneuvolaki (82/2021) tuli voimaan 1. maaliskuuta 2021 ja korvasi vanhan ajoneuvolain (1090/2002). Se perustuu hallituksen esitykseen HE 177/2020 vp ja sovittaa Suomen sääntelyn yhteen EU:n puiteasetuksen kanssa.

Miksi kevytautot eivät toteutuneet?

Euroopan komissio ei hyväksynyt Suomelle poikkeusta EU:n ajokorttidirektiivistä, eikä kevytautoa voitu luokitella traktoriksi. Omaa kansallista ajokortti- tai ajoneuvoluokkaa ei saanut luoda, joten kevytautolait kumottiin 1. marraskuuta 2020.

Pitääkö moottoripyörässä olla varoituskolmio?

Varoituskolmio vaaditaan, jos ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 500 kilogrammaa. Useimmat moottoripyörät jäävät tämän rajan alle, mutta raskaimmat touring-pyörät voivat ylittää sen ja kuulua vaatimuksen piiriin.

Mitä ajoneuvoja Suomi sääntelee enää itse?

Kansalliseen sääntelyyn jäivät erityisesti moottorityökoneet, maastoajoneuvot sekä nastat ja nastarenkaat. Autojen, mopojen, moottoripyörien ja traktorien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta säädetään EU-lainsäädännössä.

Kuka valvoo ajoneuvojen markkinavalvontaa Suomessa?

Markkinavalvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Se valvoo, että markkinoilla olevat ja maahantuodut ajoneuvot ovat turvallisia, ja voi antaa tarkempia määräyksiä sekä määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja vaatimusten rikkomisesta.

Uusimmat viestit