Moottoripyörien ja mopojen myynti Suomessa: tilastot, ajokortit ja ostajan opas

Moottoripyörien ja mopojen myynti kertoo paljon suomalaisten liikkumisesta, taloustilanteesta ja kelien rytmistä. Uusien kaksipyöräisten ensirekisteröinnit ovat laskeneet selvästi 2000-luvun puolivälin huippuvuosista, mutta käytettyjen koneiden kauppa käy edelleen vilkkaana ja kiinnostus moottoripyöräilyyn pysyy vakaana. Tähän oppaaseen on koottu, miten markkina kehittyy, mitä mopo, mopoauto ja moottoripyörä oikeastaan tarkoittavat, minkä ajokortin kukin niistä vaatii sekä mitä uuden tai käytetyn kaksipyöräisen ostajan kannattaa tietää hinnoista, vakuutuksista ja turvallisuudesta. Luvut on tarkistettu virallisista lähteistä, ja alkuperäisen uutisen koronakevään tilanne on säilytetty historiallisena vertailukohtana.

Miten moottoripyörien ja mopojen myynti kehittyy Suomessa?

Uusien kaksipyöräisten ensirekisteröinnit ovat olleet pitkällä aikavälillä laskusuunnassa. Traficomin mukaan sekä mopojen että moottoripyörien ensirekisteröinnit ovat vähentyneet 2000-luvun puolivälin huippuvuosien jälkeen merkittävästi, ja mopoja ensirekisteröitiin vuonna 2024 vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen. Myynnin painopiste on siirtynyt yhä enemmän käytettyihin koneisiin, kun uuden moottoripyörän hinta on noussut ja talouden epävarmuus on hillinnyt isoja hankintoja.

Uusien ensirekisteröintien trendi on laskeva

Uusia moottoripyöriä rekisteröidään Suomessa nykyään vain muutamia tuhansia vuodessa. Alan kauppiaiden tilastojen mukaan uusia moottoripyöriä ensirekisteröitiin vuonna 2025 noin 2 700 kappaletta, kun edellisvuonna luku oli reilut 3 200 – pudotusta kertyi runsas 15 prosenttia jo ennestään matalasta tasosta. Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto on arvioinut laskun hieman loivemmaksi, mikä johtuu erilaisista laskentatavoista ja tarkasteluväleistä. Suunta on sama koko Euroopassa, ja taustalla vaikuttavat korkeat korot, hintojen nousu ja ikäluokkien pieneneminen. Tarkimmat ja ajantasaisimmat luvut löytyvät aina Traficomin ja Tilastokeskuksen ensirekisteröintitilastoista.

Mopojen ja mopoautojen myyntiä selittää vahvasti nuorten ikäluokkien koko ja vaihtoehtojen määrä: sähköpotkulaudat, sähköpolkupyörät ja kaupunkien joukkoliikenne kilpailevat samasta liikkumistarpeesta. Jos haluat taustaa siihen, miten ajoneuvojen ensirekisteröinnit vaihtelevat suhdanteiden mukaan, aihetta on käsitelty tarkemmin erillisessä artikkelissa.

Koronakevät 2020 oli poikkeus yleisestä laskusta

Keväällä 2020 kaksipyöräisten myynti poikkesi muun kaupan jyrkästä laskusta. Kun koronarajoitukset sulkivat ihmiset koteihinsa ja autoala sekä matkailu- ja ravintolapalvelut romahtivat, moottoripyörien alkuvuoden myynti pysyi lähes ennallaan (laskua vain noin 0,6 % tammi–huhtikuussa) ja mopojen myynti kasvoi noin 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Mopoautojen myynti lähes kymmenkertaistui. Syynä ei ollut pelkkä kysyntäpiikki, vaan ennen kaikkea niin sanotun kevytautohankkeen kariutuminen: hanke oli jäädyttänyt mopoautojen kaupan, kun ostajat jäivät odottamaan uutta ajoneuvoluokkaa, ja hankkeen hautaaminen palautti mopoautojen myynnin normaalille tasolle.

Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaoston silloinen puheenjohtaja Mikko Summa arvioi aikanaan, että kaksipyöräisten kiinnostusta selitti myös se, että harrastusta pystyi jatkamaan ulkona ilman tartuntariskiä aurinkoisten kevätkelien aikaan. Kyseessä oli kuitenkin tilapäinen poikkeus: pidemmällä aikavälillä sekä mopot että moottoripyörät ovat palanneet laskevalle uralle.

Mopo, mopoauto ja moottoripyörä – mitä eroa niillä on?

Kaksi- ja nelipyöräiset jaetaan Suomessa selkeisiin ajoneuvoluokkiin, jotka määrittävät niiden nopeuden, vaaditun ajokortin ja vakuutukset. Sekoittaminen on yleistä, joten käydään perusjako läpi.

Mopo

Mopo on kaksi- tai kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka rakenteellinen huippunopeus on enintään 45 km/h ja moottori yleensä enintään 50 cm³ (polttomoottorissa) tai vastaava sähkömoottori. Mopolla saa ajaa 15-vuotiaasta alkaen mopokortilla (luokka AM120). Mopo on monelle nuorelle ensimmäinen oma moottoriajoneuvo ja usein tie itsenäiseen liikkumiseen harrastuksiin ja kouluun. Jos mopo viritetään nopeammaksi, se katsotaan kevytmoottoripyöräksi, jolloin tarvitaan A1-kortti ja moottoripyörän vakuutus – pelkkä mopokortti ei riitä.

Mopoauto (L6e)

Mopoauto on kevyt nelipyöräinen (ajoneuvoluokka L6e), jonka huippunopeus on niin ikään rajoitettu 45 km/h:iin. Se tarjoaa säältä suojatun korin, minkä vuoksi se on suosittu etenkin haja-asutusalueilla, joissa julkista liikennettä on vähän. Mopoautoa saa ajaa 15-vuotiaasta alkaen mopoautokortilla (luokka AM121). Mopoauto ei ole henkilöauto eikä sitä pidä sekoittaa niin sanottuun kevytautoon, joka oli suunniteltu erillinen, nopeampi luokka 15–17-vuotiaille.

Moottoripyörä ja kevytmoottoripyörä

Moottoripyörä on kaksipyöräinen ajoneuvo ilman mopolle tyypillistä nopeusrajoitusta. Pienin luokka on kevytmoottoripyörä, jonka sylinteritilavuus on enintään 125 cm³ ja teho enintään 11 kW; sitä saa ajaa A1-kortilla 16-vuotiaasta alkaen. Tätä suuremmat pyörät jaetaan tehon mukaan A2- ja A-luokkiin. Moottoripyörät kattavat laajan kirjon katupyöristä ja matkapyöristä maastopyöriin ja urheilupyöriin, ja ne ovat Suomessa ennen kaikkea kausittainen harrastusajoneuvo.

Mitä ajokorttia moottoripyörä tai mopo vaatii?

Vaadittava ajokortti määräytyy ajoneuvon luokan, tehon ja kuljettajan iän mukaan. Mopon ja mopoauton kortti on AM-luokkaa, kun taas moottoripyörät jaetaan kolmeen luokkaan: A1, A2 ja A. Kattavan katsauksen eri ajokorttiluokkiin ja niiden suorittamiseen löydät erillisestä oppaasta; alla on tiivistys kaksipyöräisten osalta.

Mopo- ja mopoautokortti (AM)

Mopokortin (AM120) ja mopoautokortin (AM121) ikäraja on 15 vuotta. Opintoihin ja teoriaan voi usein ryhtyä hieman ennen 15. syntymäpäivää, mutta varsinaiset kokeet suoritetaan vasta syntymäpäivän jälkeen. Mopokortti sisältää teoriakokeen ja käsittelykokeen, ja mopoautokortissa on lisäksi käytännön ajo-osuus. Mopokortti ei oikeuta ajamaan kevytmoottoripyörää. Tarkista aina voimassa olevat koulutus- ja kokeiden vaatimukset Traficomin sivuilta, sillä niitä on viime vuosina uudistettu.

Moottoripyörän kortit A1, A2 ja A

Moottoripyöräkortteja on kolme, ja ne porrastuvat iän ja pyörän tehon mukaan:

• A1 (16 v): kevytmoottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm³, teho enintään 11 kW ja teho-painosuhde enintään 0,1 kW/kg.
• A2 (18 v): keskikokoiset pyörät, joiden teho on enintään 35 kW ja teho-painosuhde enintään 0,2 kW/kg. Pyörä ei saa olla johdettu yli 70 kW:n versiosta.
• A (24 v tai 20 v): kaikki moottoripyörät ilman tehon ylärajaa. Ikäraja on 24 vuotta tai 20 vuotta, jos sinulla on ollut A2-kortti vähintään kaksi vuotta. Kaksi vuotta A2-korttia pitäneeltä ei vaadita A-korttiin enää teoriakoetta tai erillistä opetusta.

Portaittainen järjestelmä ohjaa aloittelijat pienempitehoisille pyörille ja lisää tehoa vasta kokemuksen karttuessa. Tämä on olennainen turvallisuustekijä, sillä kokemattomuus näkyy etenkin kevään ensimmäisten ajokilometrien onnettomuuksissa.

Uuden vai käytetyn moottoripyörän ostaminen?

Suurin osa Suomessa vaihtavista moottoripyöristä ja mopoista on käytettyjä, ja käytetyn koneen hinnat ovat viime vuosina jopa laskeneet uusien hankintojen vähentyessä. Valinta uuden ja käytetyn välillä riippuu budjetista, osaamisesta ja siitä, haluaako täyden takuun vai edullisemman hinnan.

Uusi kaksipyöräinen

Uuden moottoripyörän tai mopon etuja ovat tehdastakuu, tunnettu huoltohistoria ja uusin tekniikka, kuten lukkiutumattomat jarrut (ABS) ja ajotilat. Vastineeksi maksat korkeamman hinnan ja suuremman arvonalennuksen ensimmäisinä vuosina. Uusi kone sopii hyvin aloittelijalle, joka arvostaa huolettomuutta, sekä niille, jotka haluavat tietyn mallin tai varustetason.

Käytetty kaksipyöräinen – mitä kannattaa tarkistaa

Käytetty moottoripyörä on edullisempi, mutta vaatii tarkastamista. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin:

• Ajetut kilometrit ja huoltohistoria: säännöllisesti huollettu kone kestää pidempään; pyydä huoltokirja ja kuitit.
• Rengas-, jarru- ja ketjukunto: kuluvat osat maksavat vaihdettuina satoja euroja.
• Korroosio ja kolarijäljet: ruoste ja väärin korjatut vauriot kertovat huonosta säilytyksestä.
• Virityshistoria: viritetty mopo on vakuutus- ja rekisteröintimielessä kevytmoottoripyörä, mikä muuttaa ikärajoja, kortteja ja vakuutusmaksuja.
• Taustatiedot rekisteristä: tarkista omistajahistoria, mahdolliset kiinnitykset ja että myyjä on todellinen omistaja.

Epävarmassa tilanteessa kannattaa pyytää kokeneempi harrastaja tai korjaamo mukaan arvioimaan kone ennen kauppaa.

Mitä moottoripyörän tai mopon omistaminen maksaa?

Hankintahinta on vain osa kokonaiskuluista. Kaksipyöräisen todellinen hinta muodostuu useasta erästä, jotka kannattaa laskea yhteen etukäteen:

• Hankintahinta: uusi mopo maksaa tyypillisesti reilusta tuhannesta eurosta ylöspäin, mopoauto useita tuhansia, ja moottoripyörien hinnat vaihtelevat mallista riippuen laajasti.
• Liikennevakuutus: pakollinen jokaiselle mopolle ja moottoripyörälle – myös silloin, kun ajoneuvoa käytetään vain yksityisalueella tai maastossa. Lisäksi voi ottaa vapaaehtoisen kaskon.
• Polttoaine tai sähkö: kaksipyöräiset ovat autoa edullisempia käyttää, mutta kausiluonteinen ajo rajaa kilometrejä.
• Huolto ja kuluvat osat: renkaat, ketjut, jarrupalat ja öljynvaihdot muodostavat vuosittaisen kulun.
• Varusteet: kypärä, ajotakki, -housut, hanskat ja kengät ovat turvallisuuden kannalta välttämättömiä ja maksavat yhteensä satoja euroja.
• Säilytys ja talvisäilytys: moottoripyörä on Suomessa kausiajoneuvo, joten talvisäilytys ja mahdollinen liikennekäytöstä poisto kuuluvat kustannuksiin.

Moottoripyörillä ja mopoilla ei nykyisellään ole Suomessa määräaikaiskatsastusvelvollisuutta, toisin kuin henkilöautoilla. EU-tasolla on esitetty katsastuspakkoa yli 125-kuutioisille moottoripyörille, mutta toistaiseksi vapaaehtoinen tarkastus riittää – se on silti suositeltava käytetyn koneen kunnon varmistamiseksi.

Kuinka turvallista moottoripyöräily ja mopoilu on?

Moottoripyöräily on mainettaan hallitumpaa, mutta kaksipyöräisen kuljettaja on onnettomuudessa suojattomampi kuin autoilija. Liikenneturvan tilastojen mukaan moottoripyöräilijöitä on noin kuusi prosenttia tieliikenteessä loukkaantuneista ja noin joka kymmenes liikennekuolema. Viime vuosina liikenteessä on menehtynyt keskimäärin noin 18 moottoripyöräilijää ja loukkaantunut noin 210 vuodessa; mopoilijoita menehtyy vuosittain selvästi vähemmän, esimerkiksi vuonna 2024 viisi.

Riski painottuu kauden alkuun ja kokemattomiin kuljettajiin. Onnettomuuksia ehkäisevät ennakoiva ajotapa, maltilliset nopeudet, laadukkaat suojavarusteet ja säännöllinen harjoittelu – myös kokeneen kuljettajan kannattaa verrytellä ajotaidot kevään alussa. Ajokorttien porrastus A1:stä A-luokkaan tukee samaa tavoitetta. Lisää vinkkejä siihen, miten liikutaan turvallisesti harrastuksiin kaksipyöräisellä, löydät erillisestä artikkelista.

Koska suuri osa mopoilijoista on nuoria, asenteilla ja esimerkillä on suuri merkitys. Tutkimusten mukaan valtaosa nuorista liikkuu liikenteessä turvallisuushakuisesti ja sääntöjä noudattaen, mikä näkyy myös mopoilun onnettomuusluvuissa.

Yleisimmät virheet mopoa tai moottoripyörää ostettaessa

Moni pettymys johtuu samoista, vältettävissä olevista virheistä. Yleisimpiä ovat:

• Vain hankintahinnan katsominen: vakuutus, varusteet ja huolto unohtuvat budjetista.
• Liian tehokkaan ensipyörän valinta: aloittelijalle sopii hallittava kone, ei suurin mahdollinen teho.
• Virityshistorian sivuuttaminen: viritetty mopo muuttaa ajoneuvon kevytmoottoripyöräksi ja mitätöi vakuutusturvan, jos sitä ei ole ilmoitettu.
• Puutteellinen koeajo ja kuntotarkastus: käytetty kone kannattaa aina kokeilla ja tarkistaa ennen kauppaa.
• Vakuutuksen laiminlyönti: ilman voimassa olevaa liikennevakuutusta korvauksia ei välttämättä makseta ja seuraamukset ovat tuntuvat.
• Varusteista tinkiminen: halpa kypärä tai puuttuvat suojat kostautuvat ensimmäisessä kaatumisessa.

Kenelle moottoripyörä tai mopo sopii?

Kaksipyöräinen sopii hyvin erilaisiin tarpeisiin, kunhan ajoneuvon luokka vastaa käyttöä. Mopo ja mopoauto palvelevat etenkin nuoria ja haja-asutusalueiden asukkaita itsenäisen liikkumisen välineenä, kun julkista liikennettä on vähän. Moottoripyörä on monelle ennen kaikkea harrastus ja kesäkauden kulkuneuvo, mutta myös käytännöllinen työmatkaväline ruuhkaisessa kaupungissa. Kaupunkiliikenteessä kaksipyöräinen on nopea ja vie vähän tilaa.

Jos kaksipyöräily kiinnostaa osana laajempaa ajoneuvoharrastusta, kannattaa tutustua siihen, miltä autoharrastus 2020-luvulla näyttää – samat teemat kestävyydestä, kustannuksista ja turvallisuudesta pätevät myös prätkiin ja mopoihin. Ennen hankintaa kannattaa miettiä realistisesti käyttötarkoitus, vuotuiset ajokilometrit, säilytys ja kokonaiskustannukset.

Prätkällä töihin -päivä ja kaksipyöräisten hyödyt

Prätkällä töihin -päivä on Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaoston käynnistämä vuotuinen tapahtuma, joka kannustaa motoristeja pyöriensä selkään ja tuo kaksipyöräisiä näkyvästi katukuvaan. Tapahtumaa vietetään tyypillisesti alkukesästä, ja se on laajentunut usean päivän koeajo- ja teematapahtumaksi eri puolilla Suomea. Päivän tarkoitus on muistuttaa moottoripyöräilyn hyödyistä: kaksipyöräinen vähentää ruuhkia, vie vähän pysäköintitilaa ja kuluttaa autoa vähemmän polttoainetta.

Kaksipyöräisellä on liikennejärjestelmässä aito rooli: se täydentää joukkoliikennettä ja autoilua etenkin kaupunkiseuduilla. Vuonna 2020 päivän teemaan kytkettiin terveydenhuollon tukeminen, kun jokaisesta kesän koeajosta lahjoitettiin euro suojavarusteiden hankintaan – hyvä esimerkki siitä, miten harrastus voidaan yhdistää yhteiseen hyvään.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Minkä ikäisenä mopolla tai mopoautolla saa ajaa?

Mopon (AM120) ja mopoauton (AM121) ikäraja on 15 vuotta. Opintoihin voi usein ryhtyä hieman aiemmin, mutta teoria- ja käsittelykokeet suoritetaan vasta 15 vuotta täytettyä.

Mikä ajokortti tarvitaan 125-kuutioiseen moottoripyörään?

Enintään 125-kuutioiseen ja 11 kW:n kevytmoottoripyörään tarvitaan A1-kortti, jonka ikäraja on 16 vuotta. Pelkkä mopokortti ei riitä kevytmoottoripyörään.

Onko moottoripyörä katsastettava määräajoin?

Moottoripyörillä ei nykyisellään ole Suomessa määräaikaiskatsastusvelvollisuutta. Vapaaehtoinen tarkastus on silti suositeltava, ja käytettynä maahantuodulle pyörälle tehdään rekisteröintikatsastus.

Tarvitseeko mopo liikennevakuutuksen?

Kyllä. Liikennevakuutus on pakollinen jokaiselle mopolle ja moottoripyörälle myös silloin, kun ajoneuvoa käytetään vain yksityisalueella tai maastossa. Ilman vakuutusta seuraamukset voivat olla tuntuvat.

Kasvaako vai laskeeko moottoripyörien ja mopojen myynti?

Pitkällä aikavälillä uusien kaksipyöräisten ensirekisteröinnit ovat laskeneet 2000-luvun puolivälin huipuista, ja mopojen myynti oli 2024 alhaisimmillaan sitten vuoden 1995. Koronakevät 2020 oli tilapäinen poikkeus. Ajantasaiset luvut löytyvät Traficomin ja Tilastokeskuksen tilastoista.