Autojen ensirekisteröinnit Suomessa: mitä luvut kertovat markkinasta

Autojen ensirekisteröinnit kertovat tiiviimmin kuin juuri mikään muu yksittäinen luku, missä kunnossa Suomen automarkkina kulloinkin on. Keväällä 2020 autoala ennusti koronapandemian puolittavan uusien autojen rekisteröinnit lähikuukausiksi – ja osa pelosta toteutuikin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä ensirekisteröinti käytännössä tarkoittaa, miten koronakuoppa lopulta meni, miten luvut ovat kehittyneet vuoteen 2025 asti ja miksi suomalainen henkilöautokanta kuuluu edelleen Länsi-Euroopan vanhimpiin.

Mitä autojen ensirekisteröinti tarkoittaa?

Ensirekisteröinti tarkoittaa sitä, että ajoneuvo merkitään ensimmäistä kertaa Suomen liikenneasioiden rekisteriin ja otetaan virallisesti käyttöön. Käytännössä luku kuvaa Suomeen myytyjen ja käyttöön otettujen uusien autojen määrää tietyn kuukauden tai vuoden aikana.

Ensirekisteröinti on eri asia kuin autokauppa kokonaisuutena. Kun puhutaan ensirekisteröinneistä, mukana ovat vain uutena myydyt autot. Käytettyjen autojen kaupat kotimaassa ja ulkomailta tuodut käytetyt autot tilastoidaan erikseen. Tämän vuoksi ensirekisteröintien väheneminen ei automaattisesti tarkoita, että autoja ostettaisiin kokonaisuutena vähemmän – osa kysynnästä siirtyy käytettyihin autoihin ja tuontiin.

Tilastoja ylläpitävät Tilastokeskus ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ja autoala kokoaa niistä omat markkinakatsauksensa. Ensirekisteröinnit jaotellaan ajoneuvoluokkiin: henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot raportoidaan omina ryhminään.

Mitä keväällä 2020 todella tapahtui?

Koronakeväänä 2020 autoala varoitti, että ensirekisteröinnit romahtaisivat muutaman kuukauden viiveellä, koska vielä huhtikuussa rekisteröitiin pääosin 2–4 kuukautta aiemmin tilattuja autoja. Uusien autojen tilauskanta oli pudonnut jyrkästi, kun kuluttajat ja yritykset lykkäsivät hankintoja epävarmassa tilanteessa.

Autoalan synkkä ennuste

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi keväällä 2020, että uudet ensirekisteröinnit lähes puolittuvat lähikuukausien aikana, sillä uusien autojen asiakastilaukset olivat olleet alempana kuin kertaakaan 2000-luvulla. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa puolestaan ennakoi, että rekisteröinneissä nähtäisiin pohjakosketus vasta loppukesällä, kun autokauppaan tulisi poikkeuksellisen matalaa kevään tilauskantaa.

Numerot tukivat huolta. Huhtikuussa 2020 rekisteröitiin 5 981 uutta henkilöautoa, mikä oli 38,6 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 huhtikuussa. Myös muut ajoneuvoluokat sukelsivat: pakettiautoja ensirekisteröitiin huhtikuussa 970 (−29,1 %) ja kuorma-autoja 287 (−19,4 %). Käytettyjen henkilöautojen kauppa laski niin ikään – niitä myytiin huhtikuussa 42 652, mikä oli 18,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tiedot perustuivat autoalan kokoamiin tilastoihin, kuten huhtikuun ensirekisteröintitilastoihin ja käytettyjen autojen myyntitilastoihin.

Alkuvuoden 2020 kertymä oli vielä maltillisempi kuin yksittäinen huhtikuu: tammi–huhtikuussa henkilöautoja oli ensirekisteröity 34 252, mikä oli 11,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raskaammassa kalustossa linja-autojen alamäki oli jyrkin – niitä ensirekisteröitiin tammi–huhtikuussa vain 67, noin kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Autoala arvioi, että mikäli koko vuoden ensirekisteröinnit jäisivät 85 000 henkilöautoon, autokannan keski-ikä kasvaisi yhtenä vuonna noin 0,4 vuotta – se olisi ollut suurin yksittäinen hyppäys koko 2000-luvulla.

Miten ”puolittuminen” lopulta toteutui?

Ennuste puolittumisesta piti paikkansa vain lyhyen trough-jakson eli huhti–elokuun 2020 osalta, jolloin rekisteröinnit jäivätkin ennakoidusti alle puoleen keskimääräisestä tasosta. Koko vuoden kuva oli maltillisempi. Vuonna 2020 Suomessa ensirekisteröitiin yhteensä 96 415 uutta henkilöautoa, mikä oli 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Lasku oli siis selvä mutta kaukana puolittumisesta koko vuoden tasolla.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että kuukausiluvut ja koko vuoden luvut kertovat eri tarinaa. Yksittäisen kuukauden raju pudotus voi tasoittua, kun lykätyt tilaukset purkautuvat myöhemmin rekisteröinneiksi.

Ensirekisteröintien kehitys 2019–2025

Pitkällä aikavälillä suunta on ollut laskeva. 2010-luvulla Suomessa ensirekisteröitiin keskimäärin noin 114 000 uutta henkilöautoa vuodessa, mutta 2020-luvulla taso on painunut selvästi matalammaksi. Alla olevaan taulukkoon on koottu Tilastokeskuksen koko vuoden luvut vuosilta 2019–2025.

Koronavuoden 2020 jälkeen rekisteröinnit elpyivät hetkeksi vuonna 2021, kun lykätty kysyntä purkautui. Sen jälkeen komponenttipula, hintojen nousu ja talouden epävarmuus painoivat markkinaa: vuosi 2022 jäi 2000-luvun siihenastiseen pohjalukemaan. Välillä rekisteröinnit kääntyivät kuukausitasolla kasvuun, ja vuonna 2023 nähtiin lyhyt piristyminen. Vuodet 2024 ja 2025 painuivat kuitenkin jälleen uusiin pohjalukemiin: vuonna 2025 ensirekisteröitiin enää 71 890 uutta henkilöautoa, mikä on koko 2000-luvun alhaisin määrä.

Miksi autojen ensirekisteröinnit ovat vähentyneet?

Ensirekisteröintien lasku ei johdu yhdestä syystä vaan monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Keskeisimmät syyt ovat:

• Talouden epävarmuus ja korkojen nousu. Uusi auto on suuri hankinta, ja epävarmoina aikoina kotitaloudet ja yritykset lykkäävät sitä.
• Uusien autojen hintojen nousu. Auton keskihinta on noussut muun muassa tekniikan, turvavarusteiden ja sähköistymisen myötä, mikä hidastaa uusiutumista.
• Tukien päättyminen. Henkilöautojen sähköauton hankintatuki ja romutuspalkkio ovat päättyneet, mikä poisti kysyntää tukeneen porkkanan.
• Komponenttipula 2021–2022. Mikropiirien saatavuusongelmat venyttivät toimitusaikoja ja siirsivät rekisteröintejä eteenpäin.
• Kysynnän siirtyminen käytettyihin. Osa ostajista valitsee kotimaisen käytetyn tai ulkomailta tuodun käytetyn auton uuden sijaan, mikä näkyy autokaupan takkuiluna uusien autojen puolella. Käytettyjä henkilöautoja on tuotu Suomeen viime vuosina kymmeniätuhansia vuodessa.

Rakenteellisesti merkittävää on myös se, että uusista henkilöautoista huomattava osa rekisteröidään nykyään yrityksille, leasing-yhtiöille ja autovuokraamoille. Yksityishenkilöiden osuus uusien autojen ostajista on pienentynyt, mikä tekee markkinasta herkemmän talouden ja verotuksen muutoksille.

Ensirekisteröintien väheneminen vanhentaa autokantaa

Ensirekisteröintien väheneminen vanhentaa koko autokantaa, koska kannan uusiutuminen riippuu ensisijaisesti siitä, kuinka paljon uusia autoja otetaan käyttöön. Mitä vähemmän uusia autoja rekisteröidään, sitä hitaammin vanhat autot korvautuvat uudemmilla.

Vuonna 2020 liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä oli 12,2 vuotta, mikä oli jo tuolloin yksi Länsi-Euroopan korkeimmista. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan keski-ikä on sittemmin noussut noin 13–14 vuoteen, ja kannan ikääntyminen on jatkunut matalien rekisteröintivuosien myötä. On huomattava, että Traficomin rekisteriin tehdyt muutokset vaikuttavat eri vuosien lukujen vertailtavuuteen, joten pienet vuosimuutokset kannattaa tulkita varoen. Suunta on silti selvä: suomalaiset autot ovat eurooppalaisittain iäkkäitä.

Alueelliset erot ovat suuret. Uudellamaalla autot ovat keskimäärin nuorimpia ja Kainuussa vanhimpia – ero on useita vuosia.

Miten rekisteröinnit vaikuttavat päästöihin?

Autokannan ikääntyminen hidastaa liikenteen päästöjen vähenemistä, koska uudet autot ovat selvästi vähäpäästöisempiä kuin romutusikäiset. Uusien ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet voimakkaasti sähköistymisen myötä: vuonna 2025 keskiarvo oli Traficomin tietojen mukaan noin 59 g/km (WLTP-mittaustapa), kun koko EU:n, Norjan ja Islannin keskiarvo oli samana vuonna noin 97 g/km.

Vertailun vuoksi romutusikäisten, tyypillisesti yli 15 vuotta vanhojen autojen päästöt ovat moninkertaiset uusiin verrattuna. Kun uusia vähäpäästöisiä autoja tulee kantaan hitaasti, vanhat ja enemmän kuluttavat autot pysyvät liikenteessä pidempään ja päästöjen aleneminen hidastuu. Tämä on autokannan uusiutumisen ja ilmastotavoitteiden kannalta keskeinen ongelma.

Romutuspalkkio ja sähköauton hankintatuki – mitä ehdotuksista tuli?

Keväällä 2020 autoala ehdotti nopeiksi elvytystoimiksi romutuspalkkion uusimista ja sähköauton hankintatuen uudistamista. Molempia myös kokeiltiin, mutta kumpikaan ei ole enää voimassa henkilöautojen osalta.

• Romutuspalkkio. Suomessa on ollut useita määräaikaisia romutuspalkkiokampanjoita (muun muassa 2015 ja 2018). Viimeisin romutuspalkkiolaki tuli voimaan 1.12.2020 ja oli voimassa 31.3.2022 asti. Vanhan auton romuttaja sai hyvityksen, kun tilalle hankittiin vähäpäästöinen auto; esimerkiksi täyssähköauton kohdalla valtion osuus oli 2 000 euroa.
• Sähköauton hankintatuki. Täyssähköauton ostajalle maksettiin 2 000 euron hankintatukea vuodesta 2018 alkaen. Henkilöautojen tuen määräraha käytettiin loppuun, ja haku päättyi vuoden 2022 lopussa. Paketti- ja kuorma-autoille suunnattu hankintatuki jatkui pidempään, vuoden 2024 loppuun.

Vuonna 2025 henkilöauton ostajalle ei siis ole tarjolla valtion romutuspalkkiota eikä hankintatukea. Tukien paluuta on ehdotettu poliittisessa keskustelussa muun muassa autokannan uudistamisen ja EU:n päästötavoitteiden vauhdittamiseksi, mutta uusia henkilöautojen tukia ei ole otettu käyttöön.

Sähköistyminen muuttaa markkinaa

Vaikka ensirekisteröintien kokonaismäärä on laskenut, markkinan rakenne on muuttunut nopeasti. Ladattavien autojen – täyssähköautojen ja ladattavien hybridien – osuus uusista henkilöautoista on noussut noin puoleen vuonna 2024 ja edelleen noin 57 prosenttiin vuonna 2025. Samaan aikaan dieselautojen osuus on kutistunut muutamaan prosenttiin. Trendi näkyy myös siinä, että ensirekisteröityjen henkilöautojen kokonaismäärä on laskenut, mutta ladattavien osuus kasvanut.

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien suhde on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2024 täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli noin 29 prosenttia ja ladattavien hybridien noin 20 prosenttia, kun taas bensiiniautojen osuus oli noin 45 prosenttia ja dieselien enää noin viisi prosenttia. Osuuksien vuosivaihtelu selittyy osin tukimuutoksilla ja autoverotuksen painotuksilla.

Merkkien kärjessä on pysynyt Toyota, jota vuonna 2025 ensirekisteröitiin noin 11 400 kappaletta, ja seuraavina Volkswagen (noin 8 000) ja Skoda (noin 7 100). Sähköistyminen vaikuttaa myös siihen, kannattaako juuri nyt harkita sähköauton hankintaa – valikoima on laajentunut ja hintahaarukka kasvanut.

Kokonaismäärän pienuus erottaa Suomen monista verrokkimaista. Vuonna 2025 Suomessa ensirekisteröitiin vain noin 12 uutta autoa tuhatta asukasta kohti, kun euroalueella luku oli edeltävänä vuonna noin 24. Suomalaiset siis ostavat uusia autoja selvästi harvemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin, mikä osaltaan selittää kannan ikääntymistä.

Yleisimmät väärinkäsitykset ensirekisteröinneistä

Ensirekisteröintilukuja tulkitaan usein väärin. Yleisimpiä virheitä ovat:

• ”Ensirekisteröinnit kattavat kaiken autokaupan.” Eivät kata – mukana ovat vain uudet autot. Käytettyjen kauppa ja tuonti ovat erillisiä lukuja ja usein vilkkaita, vaikka uusien rekisteröinnit laskisivat.
• ”Vuoden 2020 puolittuminen koski koko vuotta.” Ei koskenut. Puolittuminen toteutui vain huhti–elokuun pohjajaksolla, ja koko vuonna lasku oli noin 16 prosenttia.
• ”Ensirekisteröintivuosi on sama kuin valmistusvuosi.” Ei välttämättä. Auto voidaan valmistaa yhtenä vuonna ja rekisteröidä vasta seuraavana.
• ”Vähemmän rekisteröintejä tarkoittaa vähemmän päästöjä.” Lyhyellä tähtäimellä ehkä, mutta pitkällä aikavälillä vähäiset rekisteröinnit vanhentavat autokantaa ja hidastavat päästöjen alenemista.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mitä autojen ensirekisteröinti tarkoittaa?

Ensirekisteröinti tarkoittaa, että auto merkitään ensimmäistä kertaa Suomen liikenneasioiden rekisteriin ja otetaan käyttöön. Luku kuvaa uutena myytyjen autojen määrää, eikä siihen lasketa käytettyjen autojen kauppaa tai ulkomailta tuotuja käytettyjä autoja.

Puolittuivatko autojen rekisteröinnit koronakeväänä 2020?

Vain osittain. Autoalan ennustama puolittuminen toteutui lyhyellä huhti–elokuun 2020 jaksolla, mutta koko vuonna uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin 96 415, mikä oli noin 15,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuinka monta uutta henkilöautoa Suomessa rekisteröitiin vuonna 2025?

Vuonna 2025 ensirekisteröitiin noin 71 890 uutta henkilöautoa, mikä oli noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024 ja koko 2000-luvun alhaisin määrä. Ladattavien autojen osuus oli jo yli puolet.

Miksi Suomen autokanta on niin vanha?

Autokanta vanhenee, koska uusia autoja rekisteröidään vähän suhteessa kannan kokoon. Liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä on noussut noin 13–14 vuoteen, mikä on eurooppalaisittain korkea. Matalat rekisteröintivuodet ja tukien päättyminen ovat hidastaneet uusiutumista.

Onko romutuspalkkio tai sähköauton hankintatuki vielä voimassa?

Henkilöautojen osalta ei. Romutuspalkkio oli voimassa viimeksi maaliskuuhun 2022 asti ja henkilöautojen sähköauton hankintatuen haku päättyi vuoden 2022 lopussa. Vuonna 2025 valtion tukia ei ole tarjolla uuden henkilöauton ostajalle.